Kun tietää mihin on menossa, on helpompi päästä perille.

Inhoan bisneskieleen tuoduista sanoista vain yhtä enemmän kuin strategiaa – ja usein nämä kaksi tungetaan vielä ikävästi samaan lauseeseen. Strategian jalkauttaminen. Ehkä negatiivisuuteni johtuu siitä, että vierastan näiden sanojen alkuperää. Nehän on lainattu suoraan sodankäynnin termistöstä. Mielleyhtymä on täysin väärä, ei tämä sotaa ole, vaan yhteistyötä.

Sanottakoon sanasta mitä hyvänsä, strategia on välttämätön työkalu viestinnän suunnitelmalliseksi ja tulokselliseksi tekemiseksi. Strategia antaa raamit sille, miten viestintä auttaa saavuttamaan liiketoiminnalle asetetut tavoitteet. Se mikä usein unohtuu, on että viestintää tehdään organisaatiossa päivittäin ja kaikkialla – viestintästrategia ei ole pelkästään viestinnästä vastaavien juttu. Eri yksiköissä syntyy esimerkiksi asiakastukimateriaalia, myyntimateriaalia, tuoteohjeita ja talouskatsauksia. Viestintästrategian ansiosta pyörää ei tarvitse joka kohdassa keksiä uudestaan. Viestintästrategia auttaa valinnoissa. Se kertoo, mitä tehdään ja miksi ja auttaa varmistamaan, että kaikki tekeminen on yhtenäistä, yrityksen kokonaistarinaa ja brändiä tukevaa. Strategia ei ole pakollinen ja paperinmakuinen huoneentaulu, vaan tärkeä päivittäinen työväline, joka ohjaa ja helpottaa viestinnän tekemistä.

Pitääkö viestintästrategia panna paperille?

Vaikka ei paperinmakuinen, pitääkö viestintästrategia panna paperille? Kyllä. Ja sen jälkeen päivittää aina, kun yrityksessä tai sen toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Viestintästrategian pitää elää ja hengittää. Paperille pantaessa ei tarvitse ahdistua siitä, että pitäisi kirjoittaa Sodan ja rauhan kaltainen tiiliskivi, nyt ollaan tekemässä työkalua – helposti käytettävää ja hyödyllistä.

Miten se sitten tehdään? Oikotietä onneen ei ole, viestintästrategiaa ei voi kopioida valmiista mallista. Helpotusta työhön tuo se, että viestintäsuunnitelma perustuu aina yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan tai organisaation toimintasuunnitelmaan. Viestintästrategian runko muodostuu tavoitteista, kohderyhmistä, pääviesteistä ja kanavista. Mutta aivan ensimmäisenä on tärkeää miettiä, mitä viestintästrategialla toivotaan saavutettavan. Viestintästrategian mahdollistaman tehokkaan viestinnän avulla voidaan esimerkiksi saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet, sitouttaa osakkeenomistajat ja henkilöstö, muuttaa asenteita ja käyttäytymistä tärkeissä kohderyhmissä, osoittaa toiminnan merkitys ja menestys, toimia vaikuttajana ja vuoropuhelun kävijänä, lisätä tietoisuutta tärkeistä aiheista – ja yksinkertaisesti varmistaa, että ihmiset ymmärtävät, mitä organisaatio tekee.

Ole rehellinen, kun arvioit viestinnän nykytilaa

Varoituksen sananen, strategiatyö tulee viemään mennessään. Kun oivallat, miten paljon suunnitelmallisuus tulee helpottamaan työtäsi, kasvaa ruokahalu syödessä. Innostu ihmeessä, mutta kun asetat viestinnälle tavoitteita, ole realistinen. Aikatauluissa, budjeteissa ja resursseissa. Muista myös, että tavoitteiden pitää olla mitattavissa.

Sen lisäksi, että strategiatyön käynnistyessä on tärkeää pureutua liiketoimintasuunnitelmaan, on rehellisesti arvioitava viestinnän nykytila. Missä ollaan viestinnällisesti onnistuttu ja mikä ei ole toiminut esimerkiksi viimeisen kahden vuoden aikana? Sitten tutkiskellaan kohderyhmiä. Jokaisella organisaatiolla on useita erilaisia yleisöjä, joiden kanssa on syytä olla vuorovaikutuksessa. Viestintästrategiaa laadittaessa pohditaan, mitkä yleisöt ovat kiinnostuneita mistäkin organisaation toiminnan osa-alueesta. Tämä ymmärrys auttaa laittamaan viestintätehtäviä tärkeysjärjestykseen.

Yrityksen tarina ja pääviestit ovat viestintästrategian kivijalka

Kun kohderyhmät ovat selvillä, on aika kiteyttää organisaation ydintehtäviä, arvoja ja tavoitteita kuvaavat pääviestit. Pääviestit välittävät ja vievät eteenpäin yrityksen tarinaa. Ennen viestien määrittelyä yritys siis tarvitsee kokonaistarinan, tarina ohjaa viestejä eikä toisinpäin. Pääviestit tukevat yhtiön strategiaa ja ovat siten viestintästrategian kivijalka. Ne auttavat keskittymään viestinnässä siihen, mikä on tärkeää.

Pääviestit suuntaavat myös kohdeyleisön mielikuvia haluttuun suuntaan, niiden avulla yritys rakentaa tietoisuutta brändistä. Pääviestejä hyödynnetään kaikessa viestinnässä: verkkosivuilla, lehdistötiedotteissa, haastatteluissa, julkaisuissa ja verkottumistapahtumissa. Viestejä painotetaan eri tavoin eri yleisöille, mutta pääviestien yhdenmukaisuudesta ei ole koskaan syytä tinkiä.

Kun viestinnän tavoitteet, kohderyhmät ja pääviestit ovat kasassa, alkaa pohdinta siitä, minkä kanavan avulla kunkin kohderyhmän kanssa on tehokkainta ja järkevintä viestiä. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi verkkosivut, sosiaalinen media, sähköinen uutiskirje, blogi, seminaarit, messut, työpajat, webinaarit, videot, esitteet, lehdet, lehdistötiedotteet. Viestintäkanavien tehokkuutta arvioidaan aina sen mukaan, miten tietty viesti saadaan läpi valitussa kohderyhmässä.

Onneksi olkoon! Maalilinja ylitetty. Viestintästrategiasi on nyt valmis. Vielä et voi kuitenkaan taputella hommaa hoidetuksi. Seuraavaksi tehdään viestintäsuunnitelma. Palataan siihen.

Harjoitteluni Boosterissa on puolivälissä ja voin todeta oppineeni jo nyt valtavasti uutta. Graafisena suunnittelijana olen oppinut uusia tapoja ideoida, toimia ja toteuttaa, mutta myös mielikuvani myynnistä ja markkinoinnista ovat uusilla aalloilla. Hahmotan edellä mainitut asiat laajemmin ja pystyn katsomaan kokonaisuutta tavalla, joka näkyy myös suunnittelijan työssäni. Uuden oppiminen myös ruokkii innostusta omaa alaa kohtaan. Ilman sitä työstä katoaa sielu. Kaikki tämä tukee jatkuvaa kehitysprosessia, mutta erityisesti tiimityön merkitys on noussut esille tärkeänä osana viimeistellyn lopputuloksen saavuttamista.

Tiimityö ei ole tullut minulle uutena asiana, mutta harjoittelun aikana sen merkitys ja parhaat puolet vain ovat korostuneet. Olen huomannut, kuinka toimivassa ryhmässä työtovereista saa enemmän irti. Se vaikuttaa koko projektin laatuun. Muista voi imeä itseensä korvaamatonta oppia, ja siksi avoimuus ja toimiva kommunikointi ovat kullan arvoisia ominaisuuksia. Ei riitä, että tuntee vain oman toimintatapansa. Kiinnostus muiden työnkuvaa kohtaan on edellytys työn kokonaiskuvan hahmottamiseen, joka voi muuten jäädä etäiseksi. Kun pitää silmät ja korvat auki, voi jokaiselta oppia jotain.

Mainostoimistossa luova ajattelu on jokapäiväistä työtä, eikä siksi yksi luova pää riitä. Ryhmässä ideointi saa enemmän sävyjä ja ulottuvuuksia. Graafisena suunnittelijana omaa työtään tulee katsottua tunti tolkulla, eikä sitä aina osaa tämän jälkeen katsoa tarpeeksi suuressa perspektiivissä. Joskus johonkin ongelmaan jää jumiin, tai omaan ideaan ihastuu niin, että työn ydin unohtuu. Silloin tiimin muut jäsenet muistuttavat, mikä on työn tavoite ja auttavat oikeaan suuntaan.

On ollut erityisen mukava huomata, kuinka avoimesti Boosterissa kaikki ryhmäläiset osallistuvat koko prosessiin. Tiimin jäsenillä on omat osa-alueensa, joista kantaa vastuu, mutta kukaan ei ole yksin. Tavoitteet saavutetaan askel askeleelta toisia sparraten.

Mitä olisi ihminen ilman verkostoja? Aika vähän, sillä tämänkin otsikon sain työkaveriltani. Digitaalisen markkinoinnin ammattilainen vinkkasi, että tuo otsikko toimii hyvin hakukoneissa.

Ammattiverkostojen rakentaminen kannattaa aloittaa jo opiskeluelämässä. Ei ole ihan sama, kenen kanssa vietät ikimuistoiset oppivuotesi. Voit nimittäin yllättyä, millainen johtaja kovimmasta bilettäjästä tulikaan.

Jopa synnytyslaitoksella voi syntyä verkostoja, jotka kannattelevat paitsi ystävyydellään, myös uralla. Usko tai älä, viereisessä sängyssä makaava tuore äiti voi olla tuleva kansanedustaja. Lasten harrastukset, se vasta onkin mehevä verkkoviidakko. Aika moni vapaa-aikanaan valmentajana toimiva tai lastaan kuskaava isä tekee uraa yritysmaailmassa.

Katsele ympärillesi, maailma on verkostoja täynnä. Ihmisiä, joille sinulla on annettavaa ja joilta sinä voit puolestasi saada jotain. Jos et ole vielä ehtinyt tai uskaltanut luoda vaikuttavaa verkkovirtaa ympärillesi, sen harjoittelun voit aloittaa vaikkapa junan ravintolavaunusta. Siellä et voi koskaan tietää, millainen verkkovirtuoosi istahtaa pöytääsi kahville.

Verkostoitumisessa pitää uskaltaa solmia kontakteja toiseen ihmiseen. Avata rohkeasti keskustelu, kuunnella ja kiinnostua toisesta. Tämä sama juttu pätee niin tosielämässä kuin somemaailmassa. Entäpä itse otsikko, verkostojen hyödyntäminen markkinoinnissa? Mitenkäs tuo temppu tehdään?

Kun kaksi organisaatiota kohtaavat, syntyy aina uutta verkostoa. Yksi tapa on hyödyntää Boosterin markkinointitiimiä.  Olemme koonneet ammattilaisten verkoston, joka auttaa viemään sisältömarkkinoinnin ja digitaalisuuden uudelle tasolle. Markkinointinäkyvyyden kasvattaminen on helppoa, kun sen tekee kumppanin kanssa.

Julkaisimme Facebookissa vuoden alussa Faktaa-sarjan (#matinjaraminfaktat), jossa toimme joka sunnuntai esille tärkeitä ja mielenkiintoisia faktoja digitaalisesta markkinoinnista. Nyt koostimme faktoista vielä blogin ja avasimme niiden merkitystä hieman tarkemmin.

96 % alle 45-vuotiaista suomalaisista käyttää internetiä päivittäin.

(Tilastokeskus 2016).

Tämä fakta ei suurempaa avaamista kaipaa. Internetistä on muodostunut erittäin kiinteä osa ihmisten arkea. Tämä pitää yrityksen kuin yrityksen huomioida omassa toiminnassaan.

Suomalaiset tekevät yli 30 miljoonaa Google-hakua päivässä.

(Gfodigital, 2016)

Kyllä, totta se on. Jokainen suomalainen tekee keskimäärin yli viisi Google-hakua päivässä. On siis syytä huolehtia, että yrityksen koko digitaalinen ostopolku on kunnossa.

Ottaen huomioon yllämainitut faktat, ensimmäinen kysymys on, miten tuote tai palvelu tuodaan tunnetuksi potentiaalisille asiakkaille. Se ei tapahdu aina suoraan juuri sinun yrityksesi brändin tai tuotteen kautta. Yrityksesi voi kuitenkin olla myös tienviitoittaja, joka markkinoinnillaan saa asiakkaan kiinnostumaan tuotteesta, tuoteryhmästä tai palvelusta ylipäätään. Tähän herättelyyn ja tunnettuuden luomiseen hyviä kanavia ovat esimerkiksi some ja Googlen Display-mainonta.

85 % kuluttajista etsii asiantuntijatietoa verkosta ennen tuotteen tai palvelun hankintaa. (Nielsen & Forrester, 2016).

Ostohetken lähestyessä potentiaalinen asiakas lähtee googlettamaan. Asiakas hakee lisätietoa aiheesta ja toivoo löytävänsä myös käyttäjäkokemuksia. Tähän väliin on hyvä iskeä esimerkiksi blogeilla, jotka on tietenkin kirjoitettu niin, että ne löytyvät hyvin Googlesta.

60-80 % suomalaisista yritysasiakkaista tekee ostopäätöksen verkossa, ennen yrityksen edustajan tapaamista. (Kimmo Vainikainen, Talentree Oy 2016).

Seuraavaksi siirrytään etsimään mahdollista palveluntarjoajaa tai tuotteen myyjää. Tässä ostopolun vaiheessa korostuu hakusanamainonnan ja hakukoneoptimoinnin merkitys. Ei kuitenkaan riitä, että potentiaalinen asiakas päätyy verkkosivullesi. Verkkosivun tulee olla timanttinen niin visuaalisesti kuin käyttökokemukseltaan.

Jotta mahdollinen asiakas ei livistä kilpailijalle, hänet tulee ohjata selkeillä kehotuksilla ja toiminnoilla kohti yhteydenottoa. Ja toisaalta, jos hän päätyy vielä vertailemaan muita, timanttinen ensivaikutelma voi tuoda hänet vielä takaisin.

8,5 % Googlen käyttäjistä jatkaa toiselle hakutulossivulle.

(infront 2015).

Omassa päässäni jo melkein kulunut lausahdus ”jos yritystäsi ei löydy Googlesta, yritystäsi ei monille ole olemassa” päätee kuitenkin edelleen. Mikäli henkilö ei löydä haluamaansa ensimmäiseltä hakutulossivulta, niin useammin päädytään vaihtamaan hakusanaa kuin selaamaan sivuja eteenpäin.

Pitää kuitenkin muistaa, että joillakin hakusanoilla on erittäin vaikea päästä ensimmäiselle sivulle luonnollisissa hakutuloksissa, varsinkin uutena tulokkaana. Opi siis arvostamaan myös toista sivua, onhan se huomattavasti parempi kuin kolmas sivu.

Voit tutustua mahdollisuuksiin vaikuttaa yrityksesi näkyvyyteen Googlessa tutustumalla aikaisemmin julkaistuun blogiimme: Google-näkyvyyden parantaminen.

Somen parissa vietetään globaalisti aikaa keskimäärin 4,5 tuntia viikossa.

(Lähde: Dentsu Aegis Network 2016)

Ja nyt vuoden 2017 keväällä luvut ovat varmasti jo suurempia. Suomalaiset ovat aivan kärkipäätä somessa vietetyn ajan tilastoissa, joten yrityksen ei todellakaan kannata unohtaa somea markkinoinnissaan. Eikä kyse ole ainoastaan B2C-yrityksistä vaan kasvavassa määrin myös B2B-yrityksistä.

Yritykselle tärkeimmät some-kanavat riippuvat aina kohderyhmästä, mutta lähtökohtaisesti B2C-yritysten kannattaa panostaa Facebookiin ja Instagramiin, kun taas B2B-yritysten kannattaa laittaa paukkuja LinkedIniin, Twitteriin ja Facebookiin.
16–34-vuotiaista suomalaisista 90 % käyttää jotakin sosiaalisen median kanavaa. (Lähde: Tilastokeskus 2015)

27,4 % kaikista maailman verkkosivuista toimii WordPress-alustalla.

(Lähde: w3techs)

Tällä prosenttiosuudellaan WordPress on maailman suosituin julkaisujärjestelmä. WordPress on julkaisujärjestelmänä ketterä ja melko helppokäyttöinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että WordPress-sivujen ulkoasu kärsisi sen helppokäyttöisyydestä vaan päinvastoin: WordPressillä pystytään luomaan näyttäviä kokonaisuuksia yrityksen kuin yrityksen tarpeisiin.

WordPress tukee hyvin myös hakukoneoptimointia, joten Googlesta löytyminen ei jää ainakaan julkaisujärjestelmästä kiinni. Me boosterissa vannomme myös WordPressiin nimeen.

Joka kolmas mobiililla tehty haku hakukoneessa johtaa mainoksen klikkaamiseen.

(Lähde: Mobile Search Ranking Study)

Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Se tarkoittaa, että hakusanamainonnan merkitys kasvaa mobiililaitteella haettaessa.

Hakusanamainoksia klikataan lähtökohtaisesti vähemmän kuin niin sanottuja luonnollisia hakutuloksia. Mobiililla kuitenkin joka kolmas klikkaus kohdistuu nimenomaan hakusanamainoksiin eli sadasta potentiaalisesta asiakkaasta noin 33 päätyy klikkaamaan mainosta.

Nyt kannattaakin miettiä, onko yritykselläsi varaa luottaa yksin Googlen luonnolliseen näkyvyyteen ja jättää tarttumatta näihin 33 potentiaaliseen asiakkaaseen. Mikäli käytössäsi on hakusanamainontaa, niin varmistathan, että mainoksesi näkyy tehokkaasti myös mobiilissa.

Kirjoittaja on digitaalisen markkinoinnin suunnittelija Matti Koski-Sipilä.
Tutustu Mattiin tarkemmin täällä.

Ota yhteyttä

info@bstr.fi

Tero Luoma

0400 918 288
tero.luoma@bstr.fi

Anniina Walsh

040 529 5846
anniina.walsh@bstr.fi

Mari Dawe

050 441 3209
mari.dawe@bstr.fi

Teemu Lampinen

046 922 2849
teemu.lampinen@bstr.fi

Inspiroidu ja tilaa markkinointivinkit.

Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
Jokin meni vikaan. Tarkista antamasi tiedot ja yritä uudelleen.