”Mulla taitaa olla murrosikä”, ilmoitti pian 11-vuotias tyttäreni vähän häpeillen, mutta itsevarmasti. ”Koska tekee mieli sanoa jokaiseen asiaan EI, EI, EI.” Selvä tapaus. Nyt on sitten annettava vielä enemmän rakkautta ja rajoja.

Samana iltana olin tilanteessa, jossa ikkunanpesu muuttui ylitsepääsemättömäksi. ”En pese. Mä en sitten koskaan enää pese ikkunoita.” Pysyin rauhallisena ja jatkoin työtä poikani kanssa. En kommentoinut mitään ja pian huomasin tyttäreni olevan työn touhussa. Annoin rakkautta – ymmärtämällä. Annoin rajoja – käytöksellä ei saanut huomiota eikä vapautusta työstä.

Mietin, miksi tämä ei voisi olla itsestäänselvyys myös työelämässä. Rakkautta ja rajoja?

Olen Facebookissa, mutta en käytä sitä. Minulla ei ole LinkedIn-tunnuksia. Saan viikoittain kaveripyyntöjä, mutta tekisi mieli huutaa EI, EI, EI. En halua kaverisuhteita Facebookiin, haluan jutella kasvotusten parhaan ystäväni kanssa. En halua työuraani linkedIniin. Haluan tuoda työurani esille kasvotusten. Ympärilläni pyörii digi-ihmisiä. Yhä tekee mieli sanoa ei.

Mitenkäs tämä tilanne käsitellään? Antamalla työyhteisössä rakkautta ja rajoja.

Rakkautta ymmärtämällä. Ymmärtämällä, mistä toinen on tullut, mitä kokenut ja erityisesti miksi hän näin haluaa.
Rakkautta tiedostamalla. Tiedostamalla realiteetit. Rakkautta kannustamalla. Havahtumalla siihen, että kukaan ei ole yksin siinä tilanteessa. Rakkautta ihan muuten vain.

Rajoja. Tässä tapauksessa rajanveto on helppo ja yksinkertainen. En tule saamaan vapautusta näistä digi- ja somejutuista, vaikka kuinka hyppisin tasajalkaa ja huutaisin ei. Väistämättä ne ovat osa minunkin elämääni.

Rakkautta ja rajoja – huomasit varmaan, kumpi arvo minulle on voimakkaampi? Täysi määrä rakkautta auttaa sitoutumaan, niin kotona kuin työyhteisössäkin. Niissähän vietämme kaiken aikamme. Miksi rakkaus pitäisi jättää kotiin, kun lähdemme töihin?

”Sun tuote tai palvelu ei kiinnosta ketään. Mutta mitä lisäarvoa se tuottaa ja minkä arjen ongelman se voi ratkaista? Se voi kiinnostaa.” Näillä alkusanoilla olen viime viikkoina puhunut useamman kerran tarinoista.

Valitettavan usein nähdään ja tehdään markkinointia, jolla ei ole mitään sanottavaa. Kun avaat netin, kirjaudut some-tilillesi, avaat lehden tai kuljet kaupungilla, löydät lähinnä ärsykkeitä, jotka toistavat omaa loistavuuden sanomaansa rationaalisiin hyötyihin vedoten: saat bonusta 15 prosenttia ja alennusta 50, uudet mallit tulivat, löytyy makuja jokaiseen lähtöön, halvempaa ja halvempaa.

Me markkinoijat yritämme vakuuttaa ihmiset järjen avulla käyttämällä toistoa loputtomana tehokeinona. Emme ymmärrä, että asiasta voisi olla syvempääkin sanottavaa – ja että sillekin sanomalle olisi kuuntelijoita.

Kuluttajat haluavat olla mukana menestystarinoissa. Tai oikeastaan me haluamme olla luomassa menestystarinoita. 87 prosenttia kuluttajista kaipaa syvempää suhdetta brändeihin ja uskokaa tai älkää, tunne ohjaa meidän ostokäyttäytymistämme kaikkein voimakkaimmin. Tämä on toki todettu jo kauan sitten.

Tunne ohjaa meitä ja tarinat sitovat tunteet ja ihmiset yhteen. Ihmisen muisti toimii tunteiden avulla. Voimakkaimpia muistoja ovat ne, jotka ovat herättäneet voimakkaimpia tunteita. Toisilla se voi olla uuden elämän alku, onnistuminen, kesäloma tai jokajouluinen koko perheen lomamatka lämpöiseen. Toisilla se voi olla suru tai pelko. Muisti toimii tunteiden avulla, mutta me ammattilaiset emme vain luota aitoihin tunteisiin.

Uskon, että tulevaisuuden kilpailuetua luodaan tällä hetkellä tarinoiden avulla. Onneksi en ole väitteeni kanssa yksin, sillä maailmalta ja kotimaasta löytyy lukuisia esimerkkejä tarinoiden voimasta. Esimerkit ovat toisaalta niin klassisia, että jätän omenat ja asumiset tässä kohtaa kertomatta, mutta menestyjät todella luottavat tarinoihin.

Mikä sitten on tarina?

Yrityskontekstissa tarinan voi selittää lyhyesti sanalla merkitys: miksi ja ketä varten olemme olemassa, mikä on yrityksen DNA. En väitä tätä helpoksi löytää. Se vaatii paljon työtä ja sukeltamista syvälle. Välillä otamme askelia taaksepäin ja tuskastelemme omaa olemassaoloamme, mutta kaiken kovuuden takaa paljastuu aina se viimeinen miksi, joka kertoo totuuden.

Juuri sen ihmiset haluavat kuulla. Älä yritä kertoa kaikkea auki, jätä tilaa omalle mielikuvitukselle ja ennen kaikkea anna ihmisille mahdollisuus hypätä osaksi tarinaa. Kuvitella itsensä menestyksen luojaksi ja koko tarinan sankariksi. Mutta muista. Tarinoiden kertominen voi olla vaarallista, menestys yllättää aina.

Boosterin Keinussa -sarja keinuttaa kolmannen kerran ja nyt vauhtia antaa projektipäällikkömme Hanne.

Boosterin Keinussa -sarjassa tutustutaan konttorimme tyyppeihin, sekä meidän asiakkaisiin. Sarjassa puhutaan myös yleisesti markkinoinnista, sekä markkinoinnin uusimmista trendeistä. Hyppää mukaan Boosterin keinuun.

Tässä postauksessa käydään läpi seitsemän digimarkkinoinnin toteuttamiseen liittyvää kehityskohtaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota digimarkkinointia tehdessä. Kyse ei välttämättä ole virheistä, vaan asioista, joita tekemällä pystyisit tekemään entistä tuottavampaa digimarkkinointia.

1. Et seuraa digimarkkinoinnin tuloksia

Digimarkkinoinnin yksi hienoimmista asioista on se, että sen tuloksia on mahdollista mitata hyvinkin tarkasti. Muista siis hyödyntää tämä mahdollisuus. Äläkä mittaa vain mainosten näyttökertoja tai klikkauksia, vaan perusta mittaamisesi siihen, mitä digimarkkinoinnin kautta tulleet kävijät tekevät sen jälkeen, kun päätyvät mainosten tai esimerkiksi Facebook-julkaisujesi kautta verkkosivullesi. Näin pystyt myös analysoimaan sitä, mihin digitaalisen markkinoinnin kanavaan kannattaa panostaa enemmän, ja mihin taas ei. Mikäli digimarkkinoinnin tulosten mittaaminen Google Analyticsiä hyödyntäen on sinulle vierasta, niin tämän blogin lukemalla pääset alkuun: Markkinoinnin mittaaminen Google Analyticsillä.

2. Et ole optimoinut laskeutumissivua tukemaan tavoitteitasi

Tämä on yksi yleisimmistä virheistä. Digimarkkinointia kyllä tehdään, mutta unohdetaan samalla analysoida, kuinka verkkosivu palvelee digimarkkinoinnin onnistumista. Yksi tyypillinen virhe on, että kävijät ohjataan yrityksen etusivulle. Tämä voi joissain tapauksissa olla relevantti tapa toimia, esimerkiksi jos tavoitteesi on ainoastaan lisätä yrityksesi tunnettuutta. Yleisesti huomattavasti tuottavampi tapa on ohjata kävijät relevantille laskeutumissivulle. Mikäli esimerkiksi yrityksesi myy kattopeltejä, rännejä ja muita kattoturvatuotteita ja mainostat Googlessa avainsanalla kattopelti, niin älä ohjaa kävijää etusivulle, vaan kattopelleistä kertovalle alasivulle.

Valittuasi oikean laskeutumissivun, muista myös optimoida kyseinen sivu palvelemaan mahdollisimman hyvin tavoitettasi. Mikäli tavoitteesi on saada suoria yhteydenottoja, niin tee yhteydenottaminen mahdollisimman helpoksi. Mikäli taas tavoitteesi on saada lisää uutiskirjeen tilaajia, niin muista tehdä sekin helpoksi kävijälle. Pidä aina mielessä, että mikä on digimarkkinoinnin tavoitteesi, ja tee sen perusteella toimenpiteitä verkkosivullesi.

3. Kohdennat maksetun mainonnan liian suurelle yleisölle budjettiisi nähden

Kohderyhmän määrittely on yksi digimarkkinoinnin tärkeimmistä asioista kampanjoiden onnistumisen kannalta. Mitä tarkemmin pystyt tämän määrittelemään, niin sen parempi. Etenkin Facebook-mainonnassa usein törmään ongelmaan, että kohderyhmä on liian suuri mediabudjettiin verrattuna. Tähänhän ei ole olemassa absoluuttisesti oikeata vastusta, että mikä sitten on sopiva budjetti minkäkin kokoiselle kohderyhmälle. Kannattaakin siis kokeilla erikokoisia kohderyhmiä, ja seurata niistä saatavia tuloksia.  Harvoin olen kuitenkaan törmännyt liian suureen budjettiin kohderyhmään verrattuna.

4. Et tee A/B-testausta eri mainosten välillä

Digimarkkinointi mahdollistaa myös erilaisten mainosvariaatioiden kokeilemisen kampanjan aikana.  Mikäli teet esimerkiksi Facebook-mainontaa, niin kannattaa mainonnassa tehdä esimerkiksi 2–4 erilaista mainoslähtöä. Pyöritä näitä kaikkia mainoksia hetken aikaa, ja pysäytä huonoiten toimineet mainokset esimerkiksi ensimmäisen viikon jälkeen, ja jätä kaksi parhaiten toiminutta mainosta vielä pyörimään. Erilaisten mainosten kokeileminen on erittäin tärkeää myös pidemmissä Googlen hakusanamainonnan projekteissa. Mainoksia tulisi viilata jatkuvasti paremmiksi.

5. Et sponsoroi julkaisujasi Facebookissa

Valitettava totuus on se, että Facebook on rajusti rajoittanut julkaisujen orgaanista eli ilmaista näkyvyyttä. Julkaisu, jota ei sponsoroida, tavoittaa vain noin 5–15 prosenttia sivun kaikista tykkääjistä. Jo muutaman kympin investoinnilla voit tavoittaa tuhansia ihmisiä enemmän kuin ilman sponsorointia. Huomioitavaa on kuitenkin myös se, että mitä enemmän julkaisuusi tulee tykkäyksiä tai esimerkiksi kommentteja, sitä suuremmalle joukolle ihmisiä Facebook julkaisuasi myös orgaanisesti näyttää.

Panosta siis julkaisujen laatuun, älä määrään. Lisäksi muista sponsoroida julkaisujasi säännöllisesti.

6. Et huomioi asiakkaan ostopolun eri vaiheita digimarkkinoinnissasi

Asiakkaan ostopolku kohti yhteydenottoa tai kauppaa kulkee monen eri vaiheen läpi: kiinnostuksen heräämisestä tiedon etsintään, tiedon etsinnästä vertailuun, ja lopulta yhteydenottoon. Tämä pitää huomioida myös digimarkkinoinnin toteutuksessa, koska jokaiseen ostopolun vaiheeseen toimivat eri viestit ja osin myös eri kanavatkin. Voit lukea tarkemmin asiakkaan ostopolun rakentumisesta, ja sen eri vaiheisiin liittyvistä digimarkkinoinnin toimenpiteistä täältä.

7. Et tee digimarkkinointia

Markkinoi siellä missä asiakkaasi ovat. Nykyään tämä tarkoittaa useimmilla toimialoilla digitaalisia kanavia. Asiakkaita tavoittaa toki edelleen myös muualtakin, mutta digitaalisuus on ihmisten elämässä toimialasta ja tittelistä riippumatta niin vahvasti läsnä, että tätä ei kannata markkinoinnissa ohittaa.  Älä siis jää poteroon makaamaan, vaan ota rohkeasti hyppy digimarkkinoinnin maailmaan, jos et sitä ole jo ottanut.

Mikäli kaipaat apua digimarkkinoinnin aloittamisessa, tai nykyisten kampanjoiden tehostamisessa, niin autamme mielellämme.

Luultavasti jokainen meistä suomalaisista tunnistaa Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnuksessa hymyilevän norpan. Norppagrafiikan teki graafikko Erik Bruun vuonna 1974, ja teoksen motiivi oli tehdä uhanalaisesta eläimestä sympaattinen hahmo, joka herättää ihmisissä suojelunhalua raivon sijaan. Tässä grafiikka onnistui, ja norppa valittiin jopa Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnukseksi.

Suomen Luonnonsuojeluliitto ei kuitenkaan ole ainoa norppagrafiikan hyödyntäjä. Norjalainen tapahtuma Seal Feast, jossa rohkaistaan valmistamaan hylkeenlihasta erilaisia maukkaita ruokia, on myös ottanut kuvan käyttöön markkinoinnissaan – ilman Bruunin lupaa. Grafiikan käyttäminen luvatta on jo kyllin vakava juttu, mutta suurempi ongelma mielestäni on kuvan alkuperän ja mainoskäytön eettinen ristiriita. Tapahtumanjärjestäjät haluavat syödä eläimen, jota graafikko haluaa suojella.

Kuten johtamista yleensä, myös markkinoinnin johtamista ohjaavat yrityksen tai yhteisön arvot. Norjalaiselle tapahtumanjärjestäjälle hylje on herkkupala, Bruunille kaikkea muuta. Ristiriita arvoissa – onko norppa parhaimmillaan lautasella vai järvessä – antaa ristiriitaisen kuvan yleisölle, minkä valossa on vaikea ymmärtää miksi kuvaa on edes harkittu norjalaiskampanjaan.

Parhaimmillaan arvot ovatkin yrityksen eettinen ja moraalinen selkäranka: rauhanjärjestö ei hyväksy sponsorirahaa asevalmistajalta tai vegaaniyhdistys tee yhteistyötä nahkavaatteita tuottavan yrityksen kanssa. Jos sinänsä hyvä kampanjaidea antaa lämpimien perhearvojen mukaan toimivasta yrityksestä röyhkeän kuvan, se nakertaa brändiä ja kannattaa jättää toteuttamatta.

Arjessa ja päätöksenteon hetkellä syvällisesti pohditut ja yhdessä muotoillut arvot helpottavat ja nopeuttavat jokapäiväistä toimintaa. Kun on selvää, millaisten periaatteiden mukaan toimimme ja toisaalta emme toimi, kaikki tekeminen virtaviivaistuu.

Markkinoinnin johtaminen ei ole tästä poikkeus. Se rajoittuu valitettavan usein pelkästään markkinointikalenterin laatimiseen mikä sekin on tyhjää parempi, mutta merkityksellisyys ja tehokkuus tulevat markkinointiin hieman syvällisempien metodien kautta. Kun mietitään mitä markkinoinnilla halutaan saavuttaa ja millaisia arvoja sen halutaan loistavan, markkinointi muuttuu kulusta johdetuksi liiketoimintaa tukevaksi toiminnoksi.

Merkitystä on myös henkilökohtaisilla arvoilla. Kannattaa pohtia säännöllisin väliajoin sopivatko työpaikan arvot ja omat arvot yhteen, koska ristiriita raastaa ja uuvuttaa eikä tee hyvää kummallekaan osapuolelle. Yhteiset arvot puolestaan tuovat varmuutta ja kun kuljetaan samaan suuntaan, tulokset ovat huimasti parempia.

Bruun antoi lopulta luvan norjalaisille norppagrafiikan käyttöön korvausta vastaan. Ottamatta tässä nyt julkisesti kantaa onko norppa mielestäni syötävä vai suojeltava, minä en olisi antanut. En olisi norjalaisena kyllä pyytänytkään.

Sosiaalista mediaa selaillessani vastaani tuli video suomalaisesta tuotteesta, joka erottuu edukseen monelta kantilta katsottuna. Sen ominaisuuksissa on menestyvän tuotteen ainekset ja viestijälle sisältöä, mistä ammentaa. Koska siitä on hyötyä ja se koskettaa.

Jokainen suomalainen tuntee tuotteen. Idea siitä on monistettu myös lukuisissa maissa ja kaupungeissa Petroskoista Meksikoon ja Uudesta-Seelannista Kanadaan.

Tämä tuote ei erittele käyttäjiä köyhiin ja rikkaisiin. Sille on käyttäjänsä Afrikan lapsista Englannin hoviin. Eniten iloa siitä on kuitenkin vähävaraisille.

Kun se avataan uutena, se herättää voimakkaita tunteita. Kun se suljetaan, sekin herättää tunteita.

Liki jokaisella suomalaisella on siitä joku muisto tai tarina kerrottavanaan. Se varastoidaan käytön jälkeen vaatehuoneeseen ylähyllyn aarteeksi ja säilytetään usein seuraaville sukupolville. Joskus se laitetaan kiertoon.

Sillä on pitkä historia, sillä se lanseerattiin Suomessa käyttöön jo vuonna 1937. Vuosi vuodelta se on säilyttänyt asemansa, sillä sitä on alati päivitetty ajan hengen mukaan.

Tämän kaiken päälle tuote on laadukas, ekologinen ja alun perin kehitetty edistämään terveyttä.

Kaupallisesti tällä tuotteella ei ole tehty miljoonia, sillä se on kautta historian ollut saajalleen ilmainen. Terveyden edistämisen tavoitteessa on kuitenkin onnistuttu niin, että lapsikuolleisuus Suomessa on pienimpiä maailmassa. Lisäksi satavuotias kotimaamme on saanut tunnettuutta maana, jossa vauvat nukkuvat kätevästi pahvilaatikoissa.

Hyöty, tunne, terveys, hyväntekeväisyys, ekologisuus, laatu, ajassa eläminen ja oikea hetki. Niiden voimalla tuotteella ja sen viestinnällä jalkaudutaan maailman kartalle. Vauvan syntymä on yksi elämän suurimmista päivistä. Äitiyspakkaus tarttui siihen ja tuli jäädäkseen.

Boosterin Keinussa osa kaksi, olkaa hyvä. Tässä osassa sukellamme Anssin sielunmaisemaan. Istahda mukaan keinumaan.

Boosterin Keinussa -sarjassa tutustutaan konttorimme tyyppeihin, sekä meidän asiakkaisiin. Sarjassa puhutaan myös yleisesti markkinoinnista, sekä markkinoinnin uusimmista trendeistä. Hyppää mukaan Boosterin keinuun.

Ota yhteyttä

info@bstr.fi

Tero Luoma

0400 918 288
tero.luoma@bstr.fi

Anniina Walsh

040 529 5846
anniina.walsh@bstr.fi

Mari Dawe

050 441 3209
mari.dawe@bstr.fi

Teemu Lampinen

046 922 2849
teemu.lampinen@bstr.fi

Inspiroidu ja tilaa markkinointivinkit.

Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
Jokin meni vikaan. Tarkista antamasi tiedot ja yritä uudelleen.