Onnellisuus on puhuttanut suomalaisia viime aikoina. Se tuntuu olevan kasvava trendi, jota jokainen tahollaan tavoittelee – eikä ihme, sillä onhan onnellisuus todellakin tavoittelemisen arvoinen asia. Onnellisuutta voisi käsitellä monelta eri kantilta, mutta tässä haluan käsitellä ihmisten onnellisuutta nimenomaan työpaikoilla.

Millainen on onnellinen työntekijä?

Onnellinen työntekijä on motivoitunut työhönsä. Hän on miellyttävä työkaveri ja haluaa sekä itsensä että muiden onnistuvan. Hän on valmis kantamaan kortensa kekoon yhteisen hyvän vuoksi ja rakentaa ympärilleen positiivista ilmapiiriä. Hän tekee työnsä ahkerasti ja hyvin, ja edesauttaa samalla myös muiden työntekijöiden hyvinvointia ja tehokkuutta.

Onnellinen työntekijä kokee olevansa arvostettu, pidetty ja yritykselle tärkeä. Hän kertoo

yrityksestä myönteisesti eteenpäin, ja on yrityksen paras markkinoija. Toisin sanoen voidaan siis todeta, että onnellinen työntekijä tuo yritykselle menestystä.

Vuonna 2017 julkaistun Edelmanin raportin mukaan ihmiset luottavat ensimmäistä kertaa

koskaan enemmän itsensä kaltaisiin tavallisiin ihmisiin kuin asiantuntijoihin ja

auktoriteetteihin (Edelman Trust Report, 2017). Mielestäni tulos on mielenkiintoinen ja antaa

ajattelemisen aihetta. Edelmanin raportista selviää, että ihmiset ajattelevat yritysjohtajien

olevan epäluotettavia, kun taas tavalliseen ihmiseen voi luottaa. Nyt siis, jos koskaan, yritysjohtajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijöidensä hyvinvointiin ja sitouttaa hyvät tyypit omaan yritykseen pitkällä tähtäimellä. Olemaan onnellisia ja tuomaan menestystä.

Miten työntekijän onnellisuuteen voidaan vaikuttaa?

Jokaisella on vastuu pitää huoli itse itsestään, mutta työnantajalla on valtava merkitys

työntekijän hyvinvoinnissa. Johdon tulee tarjota viihtyisät puitteet ja antaa riittävästi tukea

sekä tsemppiä haastavissa tilanteissa. Ketään ei saa jättää yksin. Työntekijöitä tulee

arvostaa ja heille pitää antaa mahdollisuus todistaa olevansa luotettava. Tämä tapahtuu

antamalla työntekijöille vastuuta sekä valtaa toteuttaa omat työtehtävänsä ja tehdä päätöksiä

asioiden suhteen itse.

Työpaikan me-hengen merkitystä ei pidä aliarvioida. Olen törmännyt moneen esimerkkiin, jossa yrityksen johto tuntuu ajattelevan, ettei työntekijöillä saa olla hauskaa yhdessä, sillä tällöin työn tehokkuus kärsii. Näin asia ei kuitenkaan ole. Toki tilannetta ei saa lyödä täysin lekkeriksi, mutta on enemmän kuin suositeltavaa tukea työyhteisön me-henkeä ja lisätä viihtyvyyttä töissä. Tyky-päivät ovat loistava tilaisuus parantaa yhteishenkeä, mutta näiden lisäksi kannattaa tehdä viikoittain toimia asian eteen. Esimerkiksi yhteiset kahvihetket, hauskat visailut tai yhteiset liikuntahetket lisäävät yhteisöllisyyttä. Tällöin ihmiset puhaltavat paremmin yhteen hiileen ja toimivat tiiminä.

Loppuun haluan heittää sinulle haasteen. YK:n tuoreen onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa (The World Happiness Report, 2018). Tutkimuksen tuloksesta on kiistelty, sillä mittarit tutkimuksessa ovat keskittyneet enemmänkin onnellisuuden mahdollistaviin puitteisiin kuin itse onnellisuuden tunteeseen. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että Suomessa on asiat hyvin ja jokaisella on mahdollisuus edesauttaa omilla toimillaan sekä omaa että muiden onnellisuutta. Mitäpä siis, jos me yhdessä lähtisimme rakentamaan oikeasti onnellista ja hyvinvoivaa Suomea? Mä oon ainakin mukana!

Kuvittele mielessäsi kauppareissu. Se on usein nälän ja väsymyksen sävyttämä arjen pakkopulla. Kuljet samoja reittejä etsien hyväksi todettuja tuotteita ja toivot että olisit jo kotona. Valintojen määrä lähinnä ärsyttää, se on vapautta, mutta myös jälleen yksi punnittava teko tiukan työpäivän päätteeksi.

Kauppareissu voi kuitenkin olla myös hyvin erilainen kokemus. Etenkin ulkomailla matkatessa se on aistiärsykkeitä syytävä seikkailu. Lomalla ei ole kiire ja hyllyjen välissä voi viettää tovin jos toisenkin tutkiessa erilaisia tuotteita. ”Tällaista meillä ei ole Suomessa”. ”Onpa kaunis pakkaus, pitääpä ostaa tuliaiseksi.”

Mikä sitten keskellä brändien sekamelskaa kiinnittää huomion? On tutkittu, että ensimmäinen asia, jonka näemme kaupassa on väri. Seuraavaksi havaitaan kuviot ja muodot ja vasta viimeisenä numerot ja tekstit. Jos hinta ei ole ainoa valintaa määräävä tekijä, pakkauksen muotoilulla ja sen asemoinnilla kaupassa on suuri merkitys.

Minkälainen pakkaus sitten on muotoilultaan hyvä? Erilaisista makumieltymyksistä huolimatta joitakin apuviivoja suunnittelulle voidaan vetää.

Kun ärsykkeiden määrä on suuri, selkeys on tärkeää. Pohjoismainen minimalismi on taitolaji. Kun kaikki ylimääräinen on karsittu pois, jäljelle jäävien elementtien tulee olla todella harkittuja, jotta ne ovat tehokkaita.

Toinen vahvana suomalaisessa muotoiluperinteessa elävä prinsiippi on funktionalismi. Pakkauksen tulee toimia optimaalisesti juuri siinä tarkoituksessa, jota varten se on luotu. Perinteisen muotoinen ja näköinen pakkaus voi olla edullinen tuottaa ja kolahtaa johonkin kohderyhmään, mutta uudenlaisella ja erottuvalla muotoilulla on aina suuri arvo. Aasiassa pakkausten uusiutumissykli on paljon Eurooppaa nopeampaa. Jos brändin pakkaus ei uudistu säännöllisin väliajoin, japanilainen kuluttaja ajattelee tuotteessa olevan jotakin vikaa.

Kolmas hyvän pakkauksen arvo on estetiikka. Huonosti suunniteltu pakkaus vaikuttaa halvalta ja epäluotettavalta. Kauneus viehättää meitä, se on lupaus hyvästä ja turvallisesta.

Yhä tärkeämmäksi tekijäksi on noussut myös vastuullisuus. Onko pakkaus kierrätettävä, onko siinä ylimääräistä pakkausmateriaalia, tarvitaanko pakkausta ylipäätään? Uusia ekologisia materiaali-innovaatioita syntyy onneksi koko ajan myös Suomessa.

Yhteenvetona todettakoon että pakkaus on tärkeä, jollei jopa tuotteen tärkein media. Se ei kuitenkaan ole mitään yksin, itse tuotteen on tietenkin oltava kunnossa. Lisäksi tarvitaan vahvaa brändiä ja bränditekoja, jotka saattelevat tuotteen kuluttajien tietoisuuteen ja sydämiin. Tulevaisuus tarjoaa monenlaisia mielenkiintoisia tapoja pakkausten tuotantoon ja jakeluun, mutta silti yksi ikiaikainen seikka on se oleellisin: tunne. Tunne siitä, että on ostoksilla tehnyt sen oikean valinnan. Uskon, että hyvä suunnittelu vaikuttaa niin, että nämä valinnat on helpompi ja hauskempi tehdä.

Keinussa-sarjan seitsemännessä jaksossa AD:mme Sami pohtii tarinoita suunnittelutyön taustalla ja avaa hyvän elämän salaisuuksia.

Boosterin Keinussa -sarjassa tutustutaan konttorimme tyyppeihin, sekä meidän asiakkaisiin. Sarjassa puhutaan myös yleisesti markkinoinnista, sekä markkinoinnin uusimmista trendeistä. Hyppää mukaan Boosterin keinuun.

Ota yhteyttä

info@bstr.fi

Tero Luoma

0400 918 288
tero.luoma@bstr.fi

Anniina Walsh

040 529 5846
anniina.walsh@bstr.fi

Mari Dawe

050 441 3209
mari.dawe@bstr.fi

Teemu Lampinen

046 922 2849
teemu.lampinen@bstr.fi

Inspiroidu ja tilaa markkinointivinkit.

Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
Jokin meni vikaan. Tarkista antamasi tiedot ja yritä uudelleen.