Marja-Kleimola-blogi-BSTR
  • Marja Kleimola

    2019-05-28

Ihmeellinen vaikutus

Perjantai 17.5.2019. Se oli oma onnellisuuden päiväni, vaikka jouduin kokemaan itselle epämiellyttävät ja täysin hallitsemattomat lajit: jännittäminen ja odottaminen. Ehkäpä näiden tunteiden kokeminen toi enemmän merkitystä onnellisuuden tunteeseen? Sain tuona perjantaina onnen lisäripauksia perusonnelliseen elämääni. Näitä ripauksia pitäisi jokaisen tuntea säännöllisesti. Ripauksia, jotka lisäävät hyvinvointia ja auttavat palautumaan työpäivästä. Ripauksia, jotka ovat ajatuksissa mukana töissä ja vapaa-aikana. Niillä on ihmeellinen vaikutus.

Onnen ripauksien juurta muut ei välttämättä ymmärrä, eikä pidäkään: ne ovat henkilökohtaisia. Pääasia, että ne saavat omistajan hymyilemään ja muut hämilleen ajattelemaan naurahtaen, mitä ihmeellistä asiassa voi olla. Hämmennys voi laukaista muissa kiinnostuksen lähteä etsimään, toteuttamaan ja kokemaan omia onnen ripauksiaan.

Nyt saatte tuntea hämmennyksen ja naurahtaa huvittuneesti. Olin katsastamassa autoa ja katsastusmiehellä ei ollut mitään valittamista. Voiko tällaisesta arjen perustoimenpiteestä saada onnen lisäripauksia? Kyllä voi, nimittäin en ollut katsastamassa mitä tahansa autoa, vaan Autoa, jolla on nimi: Valma. Kuplavolkkari, joka palasi valloittamaan ja ihastuttamaan valtateitä vuosikymmenten jälkeen. Volkkari, jonka kuskina ja omistajana saan olla.

Merkityksellinen tunne. Olen elänyt vuosikymmenet VW-hörhöjen ympärillä. Ihmettelin aika usein, mistä syntyy hoivavietti näitä autoja kohtaan. Kuinka he ovat ylpeitä siitä, kun saavat pelastettua volkkarin raadon jostain vanhan talon pihasta tai metsästä. Kun tehdään äkkijarrutus, jos huomataan talon pihassa volkkari. Kun lähetetään harrastajien WhatsApp-ryhmässä kuva ja paikkatiedot sammaloituneesta volkkarista, mietitään omistajaa ja kuka sen voisi pelastaa. Miten paljon aikaa näihin autoihin käytetään, joskus jopa aviokriisin uhalla.

Nyt tiedän tämän tunteen. Olen ylpeä siitä, kun pelastin mieheni kanssa Valman vanhasta liiteristä. Tiedän, että se sai hyvän omistajan ja huoltotiimin. Olen lähettänyt kuvia Valmasta eri paikoissa ja välillä vain ihaillut sitä. Ja sitä on tultu katsomaan ja ihmettelemään. On mahtava tunne saada peukkuja vastaantulevilta ja heiluttaa edessä ajavan kuplan takapenkillä istuville lapsille. Tulee iloinen fiilis, kun saa ajella Valmalla uimaan ja jätskille. Ja annan sille aikaa – mutta pyrin välttämään sen aviokriisin.

Oma kuplavolkkari antoi minulle sen lopullisen, täydentävän tunteen kuulua johonkin ryhmään. Porukkaan, jonka käyttäytyminen, arvot ja tarkoitus on ollut helppo tiedostaa ja omaksua. Se täydellinen yhteenkuuluvuuden tunne on vain vaatinut aikaa ja sitä jotakin. Olen ollut osa volkkaristia, nyt kuulun volkkaristeihin. Ehkä tähän asti olen halunnutkin pääosin tarkkailla ryhmän toimintaa ja kerätä itselleni vähitellen kokoon sitä täysin varmaa, luottavaista ja turvallista tunnetta kyseistä ryhmää kohtaan.

Onnenripauksia, naurua, hämmennystä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja merkityksellisyyttä. Luottamusta ja turvallisuutta. Nämä kuuluvat meillä myös työarkeen. Joskus nämä vaativat toteutuakseen sitä jotakin – ja aikaa. Varsinkin, jos on kyse erittäin harkitsevasta, tarkkailevasta ja täysin varman tunteen haluavasta persoonasta.

Marja

Haluatko blogistamme muistutuksen?

Lähetämme pari kertaa kuukaudessa blogilinkit suoraan sähköpostiisi ja pysyt perillä markkinoinnin uusista tuulista.

Ota yhteyttä

info@bstr.fi

tero-luoma-bstr

Tero Luoma

0400 918 288
tero.luoma@bstr.fi

Anniina-walsh-bstr

Anniina Walsh

040 529 5846
anniina.walsh@bstr.fi

mari-dawe-bstr

Mari Dawe

050 441 3209
mari.dawe@bstr.fi

teemu-lampinen-bstr

Teemu Lampinen

046 922 2849
teemu.lampinen@bstr.fi

Inspiroidu ja tilaa markkinointivinkit.

Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
Jokin meni vikaan. Tarkista antamasi tiedot ja yritä uudelleen.