18.03.2020
Kreikkalainen sana krisis tarkoittaa käännekohtaa, jossa yksilön tai organisaation tulevaisuuden suunta määräytyy paremmaksi tai huonommaksi toimiemme mukaan. Tämä on tullut viime päivinä tutuksi. Korona-kriisi tuli ja tulee vielä etenemään lähipäivinä.
Loppui se niin sanottu tavallinen kiire, tilalle tuli uudet asiat. Kun mediaa seurasi viikonloppuna, niin päällimmäisenä näytti olevan hätä saada vessapaperia. Myönnän, täytin itsekin varastot.
Yrityksissä voidaan tehdä erilaisia skenaarioita siitä, millaisia tilanteita tai tapahtumia se voi kohdata, joista voi seurata kriisi. Yleisimmät kriisit yrityksille ovat maineeseen liittyviä. Weber Shandwickin tutkimuksen mukaan 85 % asiakkaista muodostaa mielikuvansa yrityksestä ja sen tuotteista tai palveluista sen pohjalta, miten yritys toimii kriisitilanteissa. Nyt käsillä oleva Korona-kriisi liittyy inhimillisiin asioihin ja siihen, miten yritykset, kunnat ja kaupungit sekä koulut pitävät huolen niin omista työntekijöistään, kuntalaisistaan, opiskelijoistaan, yhteistyökumppaneista, ja samanaikaisesti miten pidetään talous pyörimässä, kun tilaukset, luennot ja tapahtumat siirtyvät tai peruuntuvat.
Kriisin erityispiirre on aina se, että sitä ei osata odottaa. Tällaisissa hetkissä viestinnälle sovitut prosessit nousevat tärkeiksi. Näitä hetkiä ei tule kohdalle usein, mutta kun tulee, täytyy osata toimia. Viestintäsuunnitelman osana kriisiviestintä antaa kaaoksen tunteen keskellä selkeyttä sille miten toimimme.
No, seuraako tästä kriisistä mitään hyvää? Pakko yrittää nähdä asiat positiivisessa valossa.
Autamme mielellämme, jos tarvitsette apuja kriisiviestinnässä.
Kuulostiko kiinnostavalta?
Ota yhteyttä[UUTISKIRJE]
Jaamme parhaat vinkkimme, oivalluksemme ja onnistumisemme noin kerran kuukaudessa.