Kriisiviestintä kertoo suunnan ja rauhoittaa

bstr-pauliina some
Pauliina Hautamäki

Kreikkalainen sana krisis tarkoittaa käännekohtaa, jossa yksilön tai organisaation tulevaisuuden suunta määräytyy paremmaksi tai huonommaksi toimiemme mukaan. Tämä on tullut viime päivinä tutuksi. Korona-kriisi tuli ja tulee vielä etenemään lähipäivinä. Loppui se niin sanottu tavallinen kiire, tilalle tuli uudet asiat. Kun mediaa seurasi viikonloppuna, niin päällimmäisenä näytti olevan hätä saada vessapaperia. Myönnän, täytin itsekin varastot.

Yrityksissä voidaan tehdä erilaisia skenaarioita siitä, millaisia tilanteita tai tapahtumia se voi kohdata, joista voi seurata kriisi. Yleisimmät kriisit yrityksille ovat maineeseen liittyviä. Weber Shandwickin tutkimuksen mukaan 85 % asiakkaista muodostaa mielikuvansa yrityksestä ja sen tuotteista tai palveluista sen pohjalta, miten yritys toimii kriisitilanteissa. Nyt käsillä oleva Korona-kriisi liittyy inhimillisiin asioihin ja siihen, miten yritykset, kunnat ja kaupungit sekä koulut pitävät huolen niin omista työntekijöistään, kuntalaisistaan, opiskelijoistaan, yhteistyökumppaneista, ja samanaikaisesti miten pidetään talous pyörimässä, kun tilaukset, luennot ja tapahtumat siirtyvät tai peruuntuvat.

Kriisin erityispiirre on aina se, että sitä ei osata odottaa. Tällaisissa hetkissä viestinnälle sovitut prosessit nousevat tärkeiksi. Näitä hetkiä ei tule kohdalle usein, mutta kun tulee, täytyy osata toimia. Viestintäsuunnitelman osana kriisiviestintä antaa kaaoksen tunteen keskellä selkeyttä sille miten toimimme.

Kriisiviestinnässä huomioi: 

  • Vastuut siitä kuka viestii ja antaa kommentteja
  • Mihin kanaviin viestitään ja milloin
  • Kenelle kaikille on kriittistä viestiä ja mikä on viestin sisältö
  • Selkeä malli tiedottamiselle:
    • Mitä on tapahtunut ja mitä emme ehkä vielä tiedä
    • Mihin toimiin ryhdytään
    • Mitä sen jälkeen voi odottaa
    • Millä aikataululla kerrotaan lisää ja missä
    • Keneltä saa lisätietoja
  • Toivottavasti vastuussa oleva viestijä on harjoitellut lausuntojen antamista esim. viestintäkoulutuksessa
  • Säännöllisyys ja monikanavaisuus on tärkeää, ihmiset janoavat tietoa
  • Empatia ja aitous

No, seuraako tästä kriisistä mitään hyvää? Pakko yrittää nähdä asiat positiivisessa valossa.

  • Etätyöhön on siirryttävä ja harjoiteltava uusia työskentelymuotoja
  • Sähköisiä työkaluja on otettava käyttöön mm. etäpalaverit, tiedostojen jako, sähköinen allekirjoitus
  • Kunnat, kaupungit ja yritykset hahmottavat viimeistään nyt kriisiviestintäsuunnitelman ja sen ennakkoon harjoittelemisen tärkeyden
  • Perheet syövät yhdessä
  • Aamulla on enemmän aikaa nukkua
  • Mietimme kaikki aidosti miten voimme auttaa ja suojella toisiamme ja itseämme

Autamme mielellämme, jos tarvitsette apuja kriisiviestinnässä.

-Pauliina

Ota yhteyttä

Lähdetään yhdessä matkalle kohti kasvua. Mitä innostavampi matka, sitä vaikuttavampi määränpää.

Mari Dawe

Myyntipäällikkö

050 441 3209
mari.dawe@bstr.fi

Please enter your name.
Please enter a valid email address.
Please type your message.