Yksi kuva kertoo enemmän – jos se jää mieleen

Kuinka moni päivän aikaisista kuvista ja niiden viesteistä on jäänyt mieleesi? Niinpä, ehkä muutama.

Kaikille tutussa sanonnassa ”Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” piilee vaara. Kuvien käytöstä voi tulla itseisarvo, koska kuvia nyt vain pitää olla.

Parhaimmillaan markkinointiviestinnässä kuvitus onkin silloin, kun sitä tukee hyvin laadittu teksti (eikä sen tarvitse olla tuhannen sanan mittainen). Kuva nimittäin voi yksinään olla niin monitulkintainen, että jokainen saattaa tulkita sitä aivan omalla tavallaan, eikä tavoiteltuun ymmärrykseen päästä. Vilkaisepa esimerkiksi alla olevaa kuvaa ja koita arvata, mitä se esittää:

Näyttäisi siltä, että kuvassa on vierekkäin kaksi juomalasia puolillaan raikasta vettä.

Aika tylsää, eikö? Mutta jos niiden alle lisätään vähän tekstiä, niin kuvan tulkinta ohjautuu eri tavalla:

Tarinasta saatiin hetkessä paljon jännittävämpi!

Kuvan ja tekstin yhteispelissä voi kuitenkin valita helposti väärän lasin (glup!), jos pitää viestin vastaanottajaa liian yksinkertaisena. Kuva on sen katsojalle palkitsevampi, kun se ei kerro kaikkea liian selkeästi. Kun katsoja saa ahaa!-kokemuksen kuvaa katsoessaan, se jää paremmin mieleen.

Kuvan ja tekstin ei esimerkiksi tarvitse olla toisiaan täysin selittäviä. Alla on tästä esimerkki:

Vasemmanpuoleisen kuvan teksti kertoo suoraan, mitä on tapahtunut. Asia tulee toki selväksi, mutta aika tylsästi ja unohdettavasti. Oikeanpuoleinen kuva sen sijaan ei yritä paljastaa kaikkea heti, vaan katsojan on ”imeydyttävä” kuvaan syvemmin. Hyvä ohjenuora kuvankäytössä on joskus: ”Älä paljasta, vaan anna vihjeitä.”

Kuvat ovat merkillisiä; ne sisältävät paljon merkkejä ja merkityksiä. Kuvatulvan keskellä taitaakin olla niin, että yksi mietitty kuva ja pari sanaa kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Ensimmäinen kuvaesimerkki esitetty aikaisemmin Sean Hallin kirjassa This means this, this means that.

Kirjoittaja: Pekka Kurki