Miksi kuvaussuunnitelma kannattaa – TOP 10 hyödyt

Luultavasti jokainen kuvauspäivään osallistunut voi todeta, että harvoin voidaan välttyä muutoksilta tai kiireen poikaselta. Kuvaussuunnitelman avulla koko prosessi on johdonmukaisempi ja tiedetään mitä ollaan tekemässä. Suunnitelman laajuus vaihtelee sen mukaan, mitä ollaan kuvaamassa. Joskus tiiviimpi ja niin sanottu moodboard-tyylinen suunnitelma on aivan riittävä. Laajempaa suunnitelmaa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on saada monta erilaista kuvaa eri kuvauspaikoista ja useampaan eri käyttötarkoitukseen.

Kuvaussuunnitelman hyödyt

Kuvaussuunnitelmasta on hyötyä niin asiakkaalle kuin jokaiselle kuvauspäivään osallistuvalle tiimin jäsenelle. Suunnitelman kautta asiakas saa paremman käsityksen mitä ollaan tekemässä ja antaa hänelle mahdollisuuden esittää muutostoiveita. Tällä tavoin minimoidaan tarpeettomat kuvat ja kuvauspaikat. Näin säästetään sekä aikaa, että rahaa.

Tiimin jäsenet voivat kuvaussuunnitelman avulla valmistautua etukäteen tulevaan päivään. Millainen vaatetus kuvissa pitää olla, vaaditaanko jotain erityistä valmistautumista ja mikä on päivän aikataulu – kaikki se selviää kuvaussuunnitelmasta. Kun jokainen tietää tavoitteet ja roolinsa, kuvauspäivä kulkee jouhevasti.

Myös itse valokuvaaja saa selkeän näkemyksen tulevasta päivästä. Järjestämme kuvaukset usein yhteistyössä valokuvaaja Tuukka Kivirannan kanssa.

Kuvaussuunnitelmaa rakentaessa pohdi ainakin näitä asioita:

1. Tarve ja tavoite
   Mieti mihin eri käyttötarkoituksiin kuvia tarvitset ja miksi. Haluatko esimerkiksi kuvia ihmisistä, asioista tai ympäristöstä? Tarvitseeko yrityksesi henkilö-, tila- vai fiiliskuvia? Mitä kuvilla halutaan saavuttaa; mielikuvia, uskottavuutta vai haluaako yrityksesi kenties kokonaisvaltaisen brändiuudistuksen?
2. Alusta ja formaatti
   Pohdi minne kuvat tulevat. Päätyvätkö ne sivustolle esimerkiksi laskeutumissivuston pääkuvaksi vai mainoskampanjan somekuvaksi? Kuvien alusta vaikuttaa esimerkiksi siihen, ovatko kuvat neliö-, vaaka- vai pystykuvia.
3. Konsepti
   Esimerkiksi yrityksen brändikuviin vaikuttaa yrityksen visuaalinen ilme, arvot ja tapa puhua sekä kohderyhmä. Kun tiedetään keitä kuvien pitäisi sykähdyttää, on helpompi alkaa suunnittelemaan kuvatyyliä ja mitä kuvilla halutaan heille viestiä. Esimerkiksi jos halutaan vakuuttaa bisnesmaailman yritysjohtajat, lapsekkuus ja leikkisyys ei välttämättä ole paras teema kuville.
4. Kuvatyyli, moodboard
   Kuvat ja yrityksen visuaalinen ilme pyritään nitomaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kuvatyyliä tulisi siis suunnitella huolella. Helpoin tapa aloittaa on moodboard. Moodboardia tehdessäsi mieti, mitä tunnetta, toimintaa tai informatiivisuutta kuvilla halutaan viestiä? Näitä saadaan luotua eri kuvakulmilla, ilmeillä ja eleillä. Moodboard on helppo tapa hahmottaa tulevien kuvien visuaalisuutta ja siitä on helppo lähteä laajentamaan idea yksityiskohtaisempaan kuvaussuunnitelmaan. Kuvien visualisoinnin lisäksi kannattaa kirjoittaa ylös myös niiden sanallinen kuvaus. Tämä auttaa minimoimaan mahdolliset väärinymmärrykset.
5. Kategoriat
   Kuvat voi suunnitella kategorioittain tai yksittäiset kuvat vielä tarkemmin. Kuvat kannattaa ryhmitellä kategorioittain, esimerkiksi henkilö-, fiilis-, tuotanto- ja tuotekuviin. Näin kokonaisuus hahmottuu paremmin. Kategoriat saattavat jakautua myös kuvauslokaatioiden mukaan.
6. Kuvauspaikat
   Missä kuvataan, mitä kuvataan ja milloin kuvataan? Jos paikkoja on useampi, ne luultavasti joudutaan jakamaan useammalle kuvauspäivälle. Huomioi myös säävaraus, mikäli kuvauksen järjestetään ulkona. Erityisen tärkeää on muistaa kysyä tarvittavat luvat ennen kuvausta mikäli kuvauslokaationa on esimerkiksi ruokakauppa tai yksityinen tila.
7. Rekvisiitat
   Kynät, kirjat, tietokoneet, elintarvikkeet, autot, vaatteet, kasvit ja niin edelleen. Listaa ylös tarvittavat rekvisiitat ja varmista, että kaikki tarpeellinen löytyy ennen kuvauspäivää. Jaa myös vastuut, kuka hoitaa minkäkin rekvisiitan päivää varten.
8. Roolit
   Ennen kuvauspäivää tulee miettiä päivän roolit; kuvaaja, kuvausassari, maskeeraaja ja mallit. Kuka tekee ja mitä tekee.
9. Aikataulutus
   Aikataulutuksessa pitää ottaa huomioon kaikki liikkuvat osat. Esimerkiksi kuvauspaikat ja niiden mahdolliset rajoitteet, mallit, roolit, sää ja vuorokauden aika. Aikatauluun kannattaa jättää aina mieluummin enemmän, kuin vähemmän pelivaraa. Ja muista jättää tilaa myös luovuudelle. Liian suunniteltu ja tiukka aikataulu saattaa syödä tilanteessa syntyvää luovuutta. Aikataulumuutoksissa muista olla yhteydessä kaikkiin, joihin muutos vaikuttaa.
10. Check-lista
    Check-listan käyttö voi olla kätevä työkalu varsinkin suuremmissa kuvauksissa. Listan voi tehdä ennen kuvauksia ja siihen voi merkata tarvittavat rekvisiitat sekä muut muistettavat asiat. Kuvausten aikana listaan voi pistää rastia ruutuun sitä mukaan, kun kuvat on otettu. Näin saadaan varmasti kaikki suunniteltu materiaali kameran rullalle.

Kun kuvauspäivä on purkissa, voidaan hetkeksi hengähtää. Seuraava jännittävä steppi onkin kuvien valinta. Valokuvaaja lähettää ison kasan erilaisia kuvia, joista sitten erotellaan jyvät akanoista. Kun lopulliset valinnat on tehty, kuvat käsitellään ja viimeistellään. Sitten kaikki onkin valmista, eli eikun vain kuvat käyttöön!

Kirjoittajat: Kaisa Härmälä ja Nina Tuuri