matti-blogi
  • Matti Koski-Sipilä

    2020-05-27

Mikä on brändi?

Onko brändi jotain, jonka voi nähdä? Onko brändi jotain, jonka voi kuulla? Vai onko se jotain, johon voi koskea? Brändi on kaikkia edellä mainittuja asioita, mutta ei mitään yksin. Brändi on ennen kaikkea tunne ja tunneside, joka ihmisellä on tiettyä yritystä, palvelua – tai kuten hienosti sanotaan – brändiä kohtaan. Eli se, minkälainen brändi on, muodostuu todeksi vasta yrityksen asiakkaissa ja heidän ajatuksissaan. Ja siihen, minkälaiseksi brändi muodostuu, vaikuttaa lähes kaikki, mitä yritys tekee.

Brändi ei ole pelkkää pintaa

Monesti kuulee puhuttavan ”brändiuudistuksesta” ja uskallan myös rehellisesti myöntää, että niin täällä meillä BSTR:ssäkin on joskus puhuttu, vaikka kyseessä on enemmänkin ollut ehkä yrityksen visuaalisen ilmeen uudistaminen tai parhaassa tapauksessa visuaalisen ilmeen ja pääviestien uudistaminen. Brändi mielletään niin vahvasti johonkin visuaaliseen liittyväksi, että visuaalisen ilmeen uudistamisesta on helppo kommunikoida brändiuudistuksena, mutta niin kuin todettu, brändi on paljon muutakin kuin vain yrityksen ilme.

Toki yrityksen ilmeellä eli sillä, miltä yritys näyttää, on vahva asema, kun puhutaan yrityksen brändistä. Se lunastaa brändiin liittyvät lupaukset ja mielipiteet sekä tekee brändin näkyväksi. On siis tärkeää, että yrityksen visuaalinen ilme peilaa ja puhuu samaa kieltä yrityksen kaiken muun tekemisen kanssa.

Mistä yrityksen brändi muodostuu

Kuten totesin, yrityksen brändin muodostumiseen vaikuttaa lähes kaikki, mitä yritys tekee. Etenkin ne tekijät, mitkä näkyvät ja kuuluvat yrityksestä ulospäin, kuten:

  • Asiakaspalvelu
  • Verkkosivut
  • Pakkaus
  • Ostamisen helppous
  • Toimitiloissa kuuluva musiikki
  • Mainokset lehdissä tai verkossa
  • Hinta
  • Erilaiset kampanjat
  • Työntekijöiden vaatteet
  • Some-julkaisut

On kuitenkin hyvä muistaa, että tärkeää yrityksen brändin muodostumisessa on myös se, mitä yritys merkitsee sen omille työntekijöille. Ovathan yrityksen omat työntekijät sen tärkeimpiä brändilähettiläitä. Lisäksi johdon puheilla ja esiintymisellä on suuri merkitys.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat sellaisia, joihin yritys pystyy vaikuttamaan konkreettisesti itse. Lisäksi brändin muodostumiseen vaikuttaa joukko ulkoisia tekijöitä, joihin yritys ei pysty suoraan vaikuttamaan vaan ainoastaan reagoimaan. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset trendit, kohderyhmien käyttäytymisen ja ajattelun muuttuminen, kilpailijat ja jo valmiiksi potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa olevat asenteet.

Brändimarkkinointi

Brändimarkkinoinnista puhutaan, kun markkinointiviestinnällä pyritään kasvattamaan tunnettuutta halutuissa kohderyhmissä ja vaikuttamaan niihin ajatuksiin ja mielipiteisiin, joita ihmiset brändistä muodostavat. Parhaassa tapauksessa brändimarkkinointi herättää tunteita, luo vastaanottajassa samaistumisen tunteita ja sitouttaa.

Oikein tehdyllä markkinoinnilla pystytään siis ohjailemaan ja vahvistamaan potentiaalisen asiakkaan mielipiteitä brändiä kohtaan. Lopullisen päätöksen siitä, kuinka henkilö brändin ja vastaanottamansa viestin kokee, tekee kuitenkin kuluttaja itse.

Tyypillisin esimerkki brändimarkkinoinnin keinoista on tv-mainonta, koska sillä tavoitetaan paljon ihmisiä kerralla ja liikkuvalla kuvalla vahvojenkin tunteiden herättäminen vastaanottajassa on mahdollista. Toisaalta brändimarkkinointia voi tehdä myös pienemmällä budjetilla esimerkiksi somessa hyödyntämällä videoita tai Googlen Display-verkostossa, jossa voi yhdistää huolella suunnitellun bannerin ja klikkaajaa puhuttelevan verkkosivuston.

Viime vuosina on ollut vallalla trendi, jossa brändimarkkinointia vähätellään ja esimerkiksi mainonnassa paukut laitetaan taktisiin keinoihin, jotka tuovat myyntiä nopeasti ja jonka ROI (return of investment) on helpommin todennettavissa. Paras lopputulos kuitenkin saavutetaan, kun panostetaan molempiin. Taktisistakin toimenpiteistä saadaan enemmän irti, kun yrityksen brändi on kunnossa ja tunnettuus hyvä. Toisaalta ainoastaan brändimarkkinoinnilla ei saada ihmisiä välttämättä ostamaan, jos yritys ei ole esimerkiksi löydettävissä, kun tarve ostaa jotain muodostuu.

Jos mietitään brändimarkkinoinnin ja taktisen markkinoinnin suhdetta yrityksessä, joka haluaa lähteä kehittämään markkinointia, suosittelen aloittamaan kehittämisen taktiselta puolelta. Kunhan yrityksen markkinoinnin peruselementit, kuten ilme ja verkkosivu on laitettu ensin kuntoon. Taktiseen markkinointiin panostamalla saadaan poimittua niin sanotusti matalalla roikkuvat hedelmät ja kanavoitua myyntiä markkinoinnin kautta nopeammin. Kun taktinen puoli on saatu kuntoon, voi lähteä panostamaan brändimarkkinointiin enemmän.

Lopullisen päätöksen brändin kohtalosta tekee asiakas.

-Matti

Haluatko blogistamme muistutuksen?

Lähetämme pari kertaa kuukaudessa blogilinkit suoraan sähköpostiisi ja pysyt perillä markkinoinnin uusista tuulista.

Ota yhteyttä

info@bstr.fi

tero-luoma-bstr

Tero Luoma

0400 918 288
tero.luoma@bstr.fi

Anniina-walsh-bstr

Anniina Walsh

040 529 5846
anniina.walsh@bstr.fi

Mari Dawe

050 441 3209
mari.dawe@bstr.fi

bstr-pauliina

Pauliina Hautamäki

040 075 4878
pauliina.hautamaki@bstr.fi

Inspiroidu ja tilaa markkinointivinkit.

Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
Jokin meni vikaan. Tarkista antamasi tiedot ja yritä uudelleen.