04.12.2018
Kirjoitin pari viikkoa sitten blogin markkinointialan toimijoille, ajatuksena herätellä tarkastelemaan omaa roolia ja tehtävänkuvaa. Olin kirjoittanut tekstin provosoivaan sävyyn aikomuksenani ärhäköittää kollegoitani: nyt näytetään yhdessä mistä kana pissii.
Blogin kirjoittamisen jälkeen Kauppalehdessä julkaistiin artikkeli tutkimuksesta, miksi markkinointiosaajia kannattaa ottaa mukaan hallituksiin. Aiheesta heräsi tietenkin keskustelua alan ihmisten kesken ja monen monta bloggausta. Keskusteluissa korostui enempi oman väen vähättely, eikä omiin silmiini osunut montaakaan positiivista kommenttia tai tekstiä. Markkinointi-ihmiset kilvan kirjoittelevat siitä, kuinka Suomessa ei todellakaan osata tehdä markkinointia. Moni bloggaus on kirjoitettu vähättelevään ja provosoivaan tyyliin, varmastikin tarkoituksena sisuunnuttaa markkinointialan toimijoita, juurikin sen puhutun kananpissin vuoksi.
Jo ensimmäisen tekstin jälkeen rupesi ketuttamaan koko aihe ja tapa käsitellä sitä. Jos samassa veneessä joku haluaa saada kaverin soutamaan paremmin, niin kannattaako vierustoveria haukkua paskaksi soutajaksi? “Yhtään et osaa ja aivan liian syvältä kauhot, olisiko parempi vain lopettaa?” Päätin hylätä provosoivan tyylin ja deletoin koko tekstini. Meidän markkinointityyppien on pidettävä yhtä, toisiamme tukien, ei provosoiden ja alaa dissaillen. Samassa veneessä kannattaa pitää hyvää henkeä yllä, sillä tällöin vene tulee maaliin useammin.
Markkinointi ei kuulemma osaa puhua numeroita. Näin meille kertovat alan innokkammat konsultit. Heillä on varmasti paras näkökulma sparrattavistaan ja tapaavat alan ihmisiä päivittäin. Samalla toki leimaavat itsensäkin uuvateiksi. Tässä kohtaa täytyy myöntää eläväni itse kuplassa. En ole tavannut markkinointitoimijaa, joka ei osaisi puhua yhtä paljon luvuilla kuin yritysten muutkaan johtavat toimijat. Korkeakoulutuksen saanut markkinoija on saanut lähtökohdat puhua numeroilla siinä missä pitääkin, varsinkin kun pitäisi puhua kaikesta muustakin. Eikö alunperin ollut tarkoitus nostaa esiin, että hallituksissa kaivataan muitakin näkökulmia? Tuoda numeraaliseen keskusteluun kykyä ymmärtää tulevaisuutta ja sen haasteita.
Markkinoinnin rooli on jatkuvassa muutoksessa. Edelläkävijäyritykset ovat aloittaneet aivan muuta kuin mitä tähän asti on totuttu pitämään markkinointina. Täydellinen asiakaslähtöisyys tulee muuttamaan markkinoijien roolia sekä yritysten toimintatapoja todella paljon. Asiakkaat odottavat koko ajan enemmän personoitua palvelua ja tuotteita. Tulevaisuuden markkinoinnissa paino on enemmän palvelumuotoilussa, jossa keskitytään asiakkaan saamaan arvoon ja kokemuksiin. Palvelukokemusta kehitetään kaikissa kanavissa, joissa asiakas kohdataan. Yrityksen kanaviin ohjataan entistä paremmilla ideoilla ja toteutuksilla. Kaikkea tätä johdetaan tiedolla, mitä meille on tarjolla enemmän kuin koskaan.
Jos miettii, mitä tulevaisuuden yritykseltä odotetaan ja kuka on henkilö vastaamaan näihin odotuksiin, omista lähtökohdistani ajattelen tietenkin markkinointia. Markkinoinnin koulutuksella on valmiudet tulkita kuluttajalähtöistä dataa ja tehdä asiakaslähtöisiä ratkaisuja tiedon pohjalta. Markkinoinnista löytyy valmiiksi ajatus asiakaskokemuksen kehittämisestä, ihmiseltä ihmiselle -mentaliteetti, valmius vuorovaikutukseen. Halu houkutella asiakas kokemaan juuri hänen yrityksensä. Ostopäätökset tehdään ennen edes yrityksen edustajan tapaamista. Tällöin, ilman näitä ajatuksia, jäädään pois kisasta jo alkumetreillä.
Kisassa mukana pysyvät yritykset uskovat kulttuurisen muutoksen johtamiseen. Yrityskulttuuri tekee yrityksestä houkuttelevan parhaille työntekijöille ja yrityksen sisältä välittyvä fiilis on osa onnistunutta palvelukokemusta. Alalle kouluttautuneilla ja aktiivisilla tiedonpäivittäjillä on ihan täydelliset lähtökohdat vastata tulevaisuuden haasteisiin. Hei markkinointityypit, te pystytte siihen!
Kirjoittaja: Hanne Pohto-Viita
[UUTISKIRJE]
Jaamme parhaat vinkkimme, oivalluksemme ja onnistumisemme noin kerran kuukaudessa.