anne-kohtala-blogi
  • Anne Kohtala

    2020-11-09

Parhaat sanat luovat tuhansia kuvia

”Teksti on monella tapaa hyvä väline, mutta se ei ole kovinkaan hyvä välittämään tunnetta.” Näin puhuttiin kuvan ja tekstin välisestä suhteesta kymmenen tai parikymmentä vuotta sitten, kun päivittäin silmiemme edessä vilisevien kuvien määrä alkoi vuolaasti kasvaa. Ja ihan totta – tätä väitettä kuulee toistettavan yhä edelleen.

Tekstintekijänä en ole kuitenkaan valmis kyyristymään tuon väittämän taakse. Tekstillä on valtavasti visuaalista potentiaalia. Sanat luovat kuvia ja tunnelmia, kokonaisia maailmoja, todellisuutta ja epätodellisuutta. Tämän maailman voi nähdä vain vastaanottaja itse, mutta samalla kun tuo maailma on syntynyt silmiemme eteen, tärkein on tapahtunut: tunne on välittynyt.

Helpoin esimerkki löytyy kaunokirjallisuudesta. Sain juuri päätökseen tarinan rämelikasta, joka on keikkunut yli sata viikkoa New York Timesin bestseller-listalla. Delia Owensin Suon villi laulu -teosta on myyty maailmalla yli kahdeksan miljoonaa kappaletta ja lisäksi tietysti kuunneltu äänikirjana, kukaties kuinka paljon.

Teksti herätti minussa kymmeniä tunnetiloja ihailusta ärtymykseen ja empatiasta vihaan. Se sai miettimään ihmiskohtaloita, luonnon kauneutta, yhteiskunnan eriarvoisuutta ja vähän myös amerikkalaisen tarinankerronnan harkittua draaman kaavaa. Itkin monta kertaa ja kun piti lopettaa lukeminen, rämelikan maailma jäi pitkäksi aikaa pyörimään päähän.

Kirja oli ”niin kaunis, että tekee kipeää”, kuten New York Timesin arviokin lupasi. Mutta miksi? Siksi, että teksti tarjosi kuvia, kauniita ja rumia hetkiä, joista syntyi maailma – ja joka herätti tunteita. En halua nähdä elokuvaa tämän mielikuvatulituksen jälkeen.

Tunnemielikuva pysyy mielessä

Tunnemielikuvat ovat ”tunteiden sävyttämää ajattelua, jolla on visuaalinen hahmo”. Ne ovat näkymättömiä, mutta voimakkainta, mitä teksti voi tarjota. Ehkä siksi myös radiossa on parhaat kuvat, kuten radiotoimittajat ironisoivat.

Markkinoinnissa ja viestinnässä tekstin täytyy luoda tunnemielikuvia monestakin syystä: Että joku kiinnostuisi viestistä. Että teksti jättäisi jäljen, jonka vastaanottaja muistaisi vielä ostopäätöstä tehdessään. Että hyvä tunne jäisi mieleen mahdollisimman pitkäksi aikaa.

Joskus kaksi sanaa riittää, kuten klassisissa mainosesimerkeissämme Finnairin ”Illaksi kotiin” -kamppiksessa tai Nokian ”Connecting people” -sloganissa. Joskus on tarve kertoa pidempi tarina vaikkapa aivan erityisestä pojasta, joka sai apua Hippo Terapiaklinikan neuropsykologilta. Näiden kaikkien teho perustuu jälleen kerran kuviin, joita mielemme tuottaa.

Tunnemielikuviin, joita erityisesti hyvin kirjoitettu teksti synnyttää.

-Anne

Haluatko blogistamme muistutuksen?

Lähetämme pari kertaa kuukaudessa blogilinkit suoraan sähköpostiisi ja pysyt perillä markkinoinnin uusista tuulista.

info@bstr.fi

tero-luoma-bstr

Tero Luoma

0400 918 288
tero.luoma@bstr.fi

Anniina-walsh-bstr

Anniina Walsh

040 529 5846
anniina.walsh@bstr.fi

Mari Dawe

050 441 3209
mari.dawe@bstr.fi

bstr-pauliina

Pauliina Hautamäki

040 075 4878
pauliina.hautamaki@bstr.fi

Inspiroidu ja tilaa markkinointivinkit.

Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
Jokin meni vikaan. Tarkista antamasi tiedot ja yritä uudelleen.