Omaleimaisuus ja vastuullisuus ovat hyvän brändin raaka-aineet

Mikä on brändi ja mistä tunnistaa onnistuneen brändin? Miten brändäyksen megatrendiin eli vastuullisuuteen pitäisi tarttua? Entä potevatko BSTR:n bränditiimiläiset huonoa omaatuntoa työstään, jonka tavoitteena on kiihdyttää kulutusta? Tämä on ensimmäinen osa juttusarjaamme, jossa asiantuntijatiimimme keskustelevat vuorollaan heitä tällä hetkellä puhuttavista aiheista. Ensimmäinen juttutuokio käytiin bränditiimin kesken.

Brändi ei ole tuote tai logo, vaan tunnetta ja tietoa. Se on palvelua ja yrityksen tapa toimia.

– Kun isoisäni teki graafikon töitä, myyntiä tehtiin itse tuotteella ja sen ominaisuuksilla. Nykyään kuluttajat tekevät ostopäätöksiä usein pelkän tunteen perusteella, graafinen suunnittelija Pekka Kurki pohtii.

Brändäystyö on pitkälti ytimen etsimistä. Mikä yrityksen ydinajatus on ja mitä arvoja se edustaa? Miksi yritys on ylipäätään olemassa? Näitä kysymyksiä pohtimalla pääsemme pintaa syvemmälle ja pystymme luomaan tuloksellista markkinointiviestintää, joka herättää tunteita. Meidän työmme markkinointitoimistona on hoksauttamista: mitä yritys on tai mitä se haluaa olla?

– Siisteimpiä brändejä ovat ne, joiden tuote ja visuaalinen ilme ovat onnistuneita ja koko brändin paketti on tiivis ja loppuun asti mietitty. Minuun tekee aina vaikutuksen, kun yritys uskoo omaan tarinaansa ja uskaltaa valita oman asiakaskuntansa, eikä yritä miellyttää kaikkia, AD Elina Rannanjärvi kuvailee.

Brändiä luodessaan yrityksen on tutustuttava itseensä, jotta ydin löytyy. Kun brändi ilmentää yrittäjiään, on omasta jutusta helppo olla ylpeä. Hajuttomat ja mauttomat brändit eivät jää ihmisten mieliin, vaan pirstaloituvat epäjohdonmukaisiksi viesteiksi eri kanavissa. Ärsykkeitä tulee joka puolelta, joten massasta erottautuminen ja mielihyvän tunteen luominen kuluttajalle on haastavaa. Kun kuluttajaan on kerran saatu yhteys ja tunne herätetty, voi side tuotteeseen olla jatkossa yllättävän vahva.

Vaikuttavaa vastuullisuutta

Niille, jotka eivät juokse halvimpien hintojen perässä, arvot vaikuttavat paljon ostopäätöksiin. Monet haluavat ostaa brändeiltä, joiden arvot ovat linjassa heidän omiensa kanssa. Tämän hetken ja tulevaisuuden megatrendi brändäyksen maailmassa on vastuullisuus, jota kuluttajat vaativat ja automaattisesti olettavat yritysten toteuttavan.

– Jokaisen yrityksen on tartuttava vastuullisuuteen ja mietittävä, mitä se heille tarkoittaa, AD Satu Haavisto toteaa.

Teennäinen päälle liimattu vastuullisuus on laiska vaihtoehto, joka saattaa toimia hetken, mutta joka ei ole järkevää tai uskottavaa pitkällä aikajänteellä. Esimerkiksi pelkkä ruskean paperin käyttö pakkauksessa yhdistetään usein ekologisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

Aito vastuullisuus ei perustu pelkkiin mielikuviin, vaan vilpittömään haluun tehdä asioita yhteisen hyvän eteen. Kuluttajan vastuulla on nähdä, ylettyykö brändin vastuullisuus ruskeaa paperia syvemmälle.

Sen sijaan, että yritykset miettivät, miten he näyttäisivät vastuullisilta, yritysten kuuluisi ottaa vastuullisuus omakseen ja kysyä: Mitä hyvää me voimme tehdä?

Pääsuunnittelija Jani Rutonen nostaa esimerkiksi Kotipizzan, joka päätti jokunen vuosi sitten panostaa pizzojen laatuun ja makuun vaihtamalla raaka-aineensa enimmäkseen kotimaisiin. Muutos on näkynyt sittemmin suotuisasti yrityksen taloudessa.

Keskusteluun nousee myös vastuullisuuden ja markkinointitoimistossa työskentelyn ristiriita. Markkinointihan on myynnin edistämistä, eikä kulutuskulttuuri itsessään ole järin vastuullista. AD Sami Metsänranta kysyykin kollegoiltaan, onko heillä huono omatunto markkinointitoimistossa työskentelyn vuoksi.

– Asiakkaamme ovat pääasiassa suomalaisia yrityksiä, jotka tuottavat laadukkaita kotimaisia tuotteita. Heidän markkinointiaan teen mielelläni, Elina miettii.

On markkinointitoimiston omalla vastuulla päättää, millaisille asiakkaille se haluaa tehdä töitä. BSTR:n asiakkaat edustavat arvoja, joiden takana on helppo seistä, joten huonoa omaatuntoa meidän ei tarvitse potea, päinvastoin.