Uusi tekoälyasetus – onko siitä haittaa vai hyötyä yrityksellesi?
02.09.2026
Mikä ihmeen tekoälyasetus? Miten se vaikuttaa markkinointiin käytännössä? Mitä se maksaa? Miksi Nutella onnistui tekoälyn käytössä, mutta Coca-Cola ei? Tekoäly voi laskea sisällöntuotannon kustannuksia ja nopeuttaa tekemistä merkittävästi, mutta samalla sinun pitää miettiä yrityksesi läpinäkyvyyttä, laatua ja ennen kaikkea sitä, mitä tekoälyn käyttö tekee brändimielikuvalle.
Mitä tekoälyasetus tarkoittaa?
Euroopan unionin tekoälyasetuksen (AI Act) artiklan 50 läpinäkyvyysvelvoitteet tulivat sovellettaviksi 2.8.2026.
Sääntöjen ydin on yksinkertainen: ihmisen pitää tietää, milloin hän on tekemisissä tekoälyn tai tekoälyn tuottaman sisällön kanssa. Tarkoituksena on torjua harhaanjohtamista, väärää tietoa ja petoksia sekä ehkäistä kuluttajien harhaanjohtamista.
Jos aihe koskettaa sinua, suosittelemme seuraamaan mahdollisia muutoksia ja lukemaan lisää aiheesta myös Euroopan komission sivuilta.
Miten tekoälyasetus vaikuttaa käytännössä yrityksesi markkinointiin?
Kaikkeen tekoälyn käyttöön ei kohdistu samoja vaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea tekoälyn käyttöä ei tarvitse merkitä sisältöihin. Mutta missä raja menee ja millainen sisältö sitten täytyy merkitä tekoälyn luomaksi tai tekoälyllä manipuloiduksi?
Sisällöt, jotka tulee merkitä:
1. Syväväärennökset (deepfake)
Synteettinen tekoälyn luoma tai tekoälyllä manipuloitu kuva, ääni tai video, joka muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja, kokonaisuuksia tai tapahtumia ja jota voi luulla virheellisesti aidoksi tai totuudenmukaiseksi.
Esimerkiksi fotorealistinen kuva “suomalaisesta keittiöstä” voi täyttää deepfaken määritelmän, jos se esittää uskottavasti olemassa olevaa tai mahdollista todellista kohdetta ja voisi virheellisesti vaikuttaa aidolta valokuvalta. Tuotekuvissa pätee myös ihan normaali kuluttajansuoja, eli tekoälykuva ei saa harhaanjohtaa tuotteesta.
Nämä kuvat pitää merkitä ai generated -merkinnällä, koska ne täyttävät deepfaken määritelmän.
2. Tekoälyllä luotu tai manipuloitu teksti
Teksti, joka on julkaistu yleistä etua koskevista asioista ilman ihmisen suorittamaa tarkastusta tai toimituksellista valvontaa ja jossa toimituksellista vastuuta ei ole ottanut kukaan oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö.
Merkintävelvoite tulee, kun nämä kolme ehtoa täyttyvät:
- Teksti julkaistaan. Esimerkiksi verkkosivulla, blogissa, somessa, uutiskirjeissä ja tiedotteissa.
- Tekstin tarkoitus on informoida yleisöä.
- Aihe koskee yleistä etua. Näitä aiheita ovat esimerkiksi ravitsemus, terveys, kuluttajaturvallisuus ja ympäristöväitteet.
3. Chatbotit ja vuorovaikutteiset tekoälyratkaisut
Kun ihminen keskustelee suoraan tekoälyjärjestelmän kanssa, esimerkiksi chatbot tai AI-agentti. Heti keskustelun alussa pitää kertoa selkeästi, että vastapuolena on tekoäly.
Esimerkkinä Terveystalon sivustolla toimiva chatbot, joka kertoo heti selkeästi olevansa tekoälyavustaja. (Näyttökuva otettu 31.8.2026)
4. Tunnetunnistus ja biometrinen luokittelu
Kun käytössä on järjestelmä, joka tunnistaa tunteita tai luokittelee ihmisiä biometrisesti. Esimerkiksi jos myymälässä on kameraseuranta tai asiakaspalvelussa käytetään tunneanalyysia, järjestelmälle altistuville ihmisille on kerrottava sen toiminnasta.
Sisällöt, joita ei tarvitse merkitä:
1. Ihmisen tarkistama teksti
Merkintää ei tarvita, jos ihminen on tarkistanut tekstin ja joku kantaa julkaisusta toimituksellisen vastuun. Ihmisen tarkistus tarkoittaa sisällön arviointia asiantuntevan henkilön toimesta, mukaan lukien faktojen ja lähteiden tarkistusta. Oikoluku tai kieliasun korjaus ei riitä.
2. Selvästi tyylitelty kuvitus
Merkintää ei vaadita, jos sisältö on selkeästi taiteellista, luovaa, satiirista tai fiktiivistä. Merkintä on kuitenkin näissäkin tapauksissa suositeltavaa. Jos sisältö kuitenkin täyttää näissä tapauksissa deepfaken määritelmän, tekoälyn käytöstä on ilmoitettava tavalla, joka ei haittaa teoksen esittämistä tai siitä nauttimista.
Tämä kuva ei vaadi merkintää, koska se ei pyri esittämään oikeaa henkilöä, paikkaa, tapahtumaa tai objektia aitona valokuvana. Siksi kuva ei lähtökohtaisesti täytä deepfaken määritelmää, jossa olennaista on, että sisältö muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esinettä, paikkaa, organisaatiota tai tapahtumaa ja voisi virheellisesti vaikuttaa aidolta.
3. Avustava käyttö
Luonnostelu, ideointi, oikoluku, tiivistäminen, taustatyö, muistiot ja vastaava muu avustava tekoälyn hyödyntäminen ei vaadi merkintää. Esimerkiksi jos poistat tekoälyn avulla kuvien taustoja tai teet muita pieniä kuvakorjauksia, jotka eivät vaikuta merkittävästi kuvan sisältöön tai viestiin.
Jos haluaisit animoida tekoälyn avulla yrityksesi logon, sekään ei lähtökohtaisesti tarkoita, että animaatioon pitäisi lisätä merkintä. Merkintävelvoite liittyy audiovisuaalisessa sisällössä erityisesti deepfakeihin. Eli manipuloitua kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esinettä, paikkaa, organisaatiota tai tapahtumaa ja voisi virheellisesti vaikuttaa aidolta. Jos katsojalle on selvää, että kyse on graafisesta animaatiosta, merkintä ei ole tarpeellinen. Mutta jos esimerkiksi animoit tekoälyllä videon, missä logosi näkyy kaupan digiscreeneillä, video voi kuulua merkintävelvoitteen piiriin.
Myöskään olemassa olevan videon puheen litterointi tai tekstitysten tekeminen tekoälyn avulla ei lähtökohtaisesti vaadi näkyvää tekoälymerkintää, jos tekoäly ei olennaisesti muuta alkuperäisen sisällön merkitystä.
Alkuperäisestä kuvasta muokattiin tekoälyllä kaksi kuvaversiota. Toisessa paidan väri vaihdettiin keltaiseksi ja toisesta poistettiin tausta kokonaan. Näitä kuvia ei tarvitse merkitä, koska pelkkä avustava tavanomainen editointi ei kuulu samalla tavalla merkintävelvoitteen piiriin, jos muokkaus ei olennaisesti muuta alkuperäisen sisällön merkitystä.
HUOM! Tuotekuvasta kannattaa huomioida se seikka, että tekoäly on avustanut tässä poistamaan siitä vain taustan, muuttamatta kuvasta mitään muuta. Esimerkiksi ChatGPT tuottaa uudestaan generoituja kuvia, vaikka siltä pyytäisi pelkän taustan poistoa. Jos tekoäly generoi tuotekuvan uudestaan alkuperäisessä valokuvassa olevan tuotteen perusteella, kuva kuuluu merkintävelvoitteen piiriin sen käyttötarkoituksesta riippuen. Jos tuote olisi oikea yrityksen myymä tuote ja kuva julkaistaan esimerkiksi verkkokaupassa tai somemainoksessa ikään kuin se olisi valokuva todellisesta tuotteesta, merkintävelvoitteen riski on olemassa. Jos taas kuvaa käytettäisiin fiktiivisessä mockupissa, jota ei esitetä aitona valokuvana olemassa olevasta tuotteesta, merkintävelvoite ei välttämättä täyty.
4. Yksityishenkilöt
Merkintää ei tarvita myöskään yksityishenkilöiltä, jos henkilö tekee ei-kaupalliseen tarkoitukseen omia tekoälykuvia ja jakaa niitä vaikka somessa. Usein some-alustat kuitenkin vaativat itse merkinnän käyttämistä. Esimerkkinä TikTok, jossa on käytössä automaattinen tekoälysisällön tunnistus ja alusta vaatii myös käyttäjää itse merkitsemään tekoälysisällöt manuaalisesti.
Miten tekoälymerkintöjä käytetään?
EU tarjoaa kolme vapaaehtoista kuvaketta tekoälysisältöjen merkitsemiseen. Löydät kuvakkeet ja lisätietoa merkinnöistä myös Euroopan komission sivuilta.
Peruskuvake
Käytetään kuvissa, videoissa, äänessä ja tekstissä, jos niiden luomiseen on käytetty tekoälyä.
Kuvaketta käytetään esimerkiksi videossa, jossa ääni on tehty tekoälyllä. Tällaiseen videoon lisätään teksti “voice-over generated with” ja sen perään peruskuvake.
Osittain tekoälyllä muokattu
Käytetään silloin, kun olemassa olevaan ihmisen tekemään sisältöön on osittain tehty muokkauksia tekoälyllä, minkä seurauksena sisältö on muuttunut merkintävelvoitteen piiriin kuuluvaksi syväväärennökseksi tai tekstiksi.
Esimerkkinä tämä kuvake lisätään, jos olet itse ottanut kuvan tyhjästä lautasesta pöydällä ja lisäät siihen tekoälyn avulla annoksen ja raaka-aineita. Tai jos olet myymässä asuntoasi ja olet tekoälyn avulla sisustanut myyntikuvissa näkyvät huoneet.
Täysin tekoälyn luoma
Käytetään kuvissa, videoissa, äänessä ja tekstissä, jos ne on luotu täysin tekoälyn avulla.
Esimerkkinä tätä käytetään, kun musiikki on luotu täysin tekoälyllä tai kuva on promptattu tekoälyllä kokonaisuudessaan.
Merkintöjen tulee näkyä sisällöissä heti, kun ihminen ensimmäisen kerran altistuu tekoälysisällölle. Se tulisi sijoittaa paikkaan, jossa ei ole päällekkäisiä elementtejä. Ohjenuorana voisit ajatella, että asettelet merkinnän samalla tyylillä kuin saattaisit laittaa sisältöihin logosi, eli selkeästi ja tarpeeksi näkyvästi. Merkinnän täytyy olla näkyvillä, jos sisältöä kopioidaan tai jaetaan uudelleen. Jos on mahdollista, niin merkintöjen tulisi olla saavutettavia myös avustaville teknologioille, esimerkiksi käyttämällä sisällöissä alt-tekstiä. Pelkkä koneellisesti luettava merkintä ei korvaa näkyvää merkintää.
Ennen 2.8.2026 tuotettua sisältöä ei tarvitse merkitä takautuvasti. Huomioi kuitenkin, että jos vanhaa sisältöä päivitetään tekoälyllä, se voi kuulua merkintävelvoitteen piiriin. Myös aktiivisessa käytössä olevat sisällöt kannattaa merkitä. Esimerkiksi jos käytät tekoälyllä tuotettuja kuvia verkkosivustollasi, esityspohjissa tai kuvapankissasi.
Mitä hyötyä tekoälyn käytöstä on yrityksille markkinoinnissa?
Uuden lain myötä ei suinkaan kannata demonisoida tekoälyä. Sanonta “tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä” pitää ehdottomasti paikkaansa.
Tekoälyn hyödyt voivat näkyä yritykselle pienempinä kustannuksina, nopeampana tekemisenä, tehokkaampana ideointina, automaatioina ja datan parempana hyödyntämisenä. Päivien työ voidaan parhaimmillaan tehdä tunneissa ja samalla aikaa vapautuu tehtäviin, joissa ihmisen luovalla ajattelulla ja asiantuntemuksella on enemmän arvoa.
Tekoälyn suurin hyöty ei ole ihmisen korvaaminen, vaan ihmisen työn skaalaaminen. Mitä enemmän aikaa vapautuu rutiineista luovuuteen, strategiaan ja päätöksentekoon, sitä enemmän resursseja voidaan käyttää liiketoimintaa ja brändiä kehittäviin asioihin.
Mitä haittaa tekoälyn käyttö voi aiheuttaa brändille?
Tekoälyn käytössä kannattaa punnita taloudellisia riskejä, liiketoiminnallisia riskejä ja brändiriskiä.
Jos yrityksesi säästää 10 000 euroa tuotannossa tekoälyn avulla, mutta kampanja heikentää kuluttajien luottamusta brändiin, oliko sisältö sittenkään lopulta halvempaa? Mahdollinen tekoälystä aiheutuva mainehaitta voi lopulta tulla kalliimmaksi, kuin mitä mikään aito tuotanto tulisi maksamaan.
Huomioi myös piilokustannukset. Itse generointi voi olla halpaa, mutta sisällön tarkastaminen, korjaaminen, promptaaminen, brändin mukaistaminen ja mahdollisten virheiden korjaaminen maksavat. Halpa ensimmäinen versio ei siis automaattisesti tarkoita halpaa lopputulosta.
Tekoälyn käyttö voi helposti johtaa siihen, että brändisi oma ääni, tyyli ja persoona heikentyvät. Brändin geneeristyminen ja epäaitouden tunne ovat yksiä keskeisimpiä riskejä siihen, että kuluttaja alkaa menettää luottamusta brändiisi.
Tekoälyn tuottama sisältö voi olla myös virheellistä. Toki myös ihminen tekee virheitä, mutta ihmisen tekemään virheeseen voidaan suhtautua eri tavalla kuin tekoälyn virheeseen, etenkin jos tekoälyn käyttö koetaan tarpeettomaksi tai huolimattomaksi. Tänä päivänä puhututtaa myös datakeskuksien ympäristövaikutukset. Jos yrityksesi arvot ovat vihreitä, mainehaitan riski on vielä suurempi sinun yrityksellesi.
Huomio myös riskit yrityksesi osaamisen rappeutumisessa. Jos kaikki copywriting, ideointi ja visuaalinen suunnittelu ulkoistetaan tekoälylle, ei se ainakaan paranna yrityksesi osaamispääomaa. Jos arvoihisi lukeutuu asiantuntijuus, sotiiko tekoälylle ulkoistaminen sitä vastaan?
Miten kuluttajat suhtautuvat tällä hetkellä tekoälyn käyttöön markkinoinnissa?
Kysymys ei ole pelkästään siitä, huomaako kuluttaja tekoälyn käytön, vaan siitä, mitä havainto merkitsee.
Olen huomannut, että vastaanotto voi olla hyvinkin positiivinen silloin, kun tekoälyn käytölle on selkeä luova tarkoitus. Tekoäly voi olla osana vitsiä, rakentaa surrealistisia maailmoja, visualisoida mielikuvituksellisia tilanteita tai mahdollistaa suuren määrän sisältöjä. Tällöin tekoäly itsessään voi olla osa kampanjan ideaa eikä vain halvempi tuotantomenetelmä. Kuluttajan näkökulmasta olennaista on, tuoko tekoäly sisältöön jotain sellaista, mitä muuten olisi vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa.
Tällä hetkellä somessa pyörii todella paljon tekoälymainoksia esimerkiksi ravintoloista, tapahtumista ja pienyritysten palveluista. Näiden mainosten kommenttikentät ovat pullollaan negatiivisia kommentteja. Mainokset ovat niin sanottua AI slop -sisältöä. AI slopiksi sanotaan sisältöä, mikä on heikkolaatuista, massana tuotettua ja mekaanisen yhtenäistä. Monet kommentoivatkin boikotoivansa kaikkia yrityksiä, jotka tekevät mainoksensa tällä tyylillä.
Kun isot firmat käyttävät tekoälyä markkinoinnissa, vastaanotto on useissa tapauksista negatiivinen. Kuluttajat eivät arvosta sitä, että yritykset valitsevat halvan ratkaisun, kun he voisivat tukea oikeita taiteilijoita ja tekijöitä. Lopputulos voi näyttää hyvältä, mutta suhtautuminen on silti negatiivista siksi, että tekoälyä käytettiin ihmisen sijasta. Tekoälysisältö näyttäytyy kuluttajille usein halpana ja laiskana tapana tehdä markkinointia. Kuluttajat tuntuvat hyväksyvän tekoälyn helpommin silloin, kun se mahdollistaa jotain uutta, versus kun sen koetaan vain korvaavan ihmisen halvemmalla vaihtoehdolla.
Alla muutamia kommentteja somessa tekoälyyn liittyen
“Lisäksi ongelma, että kaikki näyttää samalta. Ei pysty erottamaan brändejä toisista. Ei tiedä yhtään kuka mainostaa, kun eihän noita kuvia jaksa kovin tarkkaan syynätä kun ne on niin stressaavia katsella. Menee koko viesti ohi. Eli ehkä näillä säästää, mutta en usko että parantaa tulosta.”
– Instagram-kommentti / Helsingin Sanomien artikkeli / “Kusifiltteriä” käyttävät tekoälymainokset ärsyttävät kuluttajia
“Oon tehny periaatepäätöksen olla osallistumatta mihinkään, mitä markkinoidaan näillä tekoälyturauksilla.”
– Instagram-kommentti / Helsingin Sanomien artikkeli / “Kusifiltteriä” käyttävät tekoälymainokset ärsyttävät kuluttajia
“Jos generatiivinen tekoäly nähtäisiin sinä mikä se on, eli työkaluna, sen ympärillä ei olisi niin paljoa kritiikkiä. Mutta sitä käytetään parhaillaan korvikkeena artisteille, koodareille, yms. koska *yrityksiä* kiinnostaa enemmän potentiaaliset säästöt.”
– Reddit-kommentti / Tekoäly | Älkää haudatko päätä hiekkaan, sanoo Linus Torvalds tekoälyn vastustajille
“Ainahan nuo (tuotekuvat) on olleet geneerisiä kuvia joistain vastaavista tuotteista stockkiluvakansiosta. Pizzan juustona liimaa yms. Jos kuva vastaa sitä mitä sieltä saa, se ei sikäli ole ongelma. Woltissa AI kuvissa on jotain ihan muuta ylimääräisinä, esim kuvassa myös ranskalaiset ruoan kanssa, mutta todellisuudessa ne eivät kuulu ruokaan, joka taas on ongelma.”
– Reddit-kommentti / Lidlin mainoksissa tekoälykuvia
Case-esimerkit yritysten tekoälyn käytöstä: Coca-Cola, Nutella, Heinz, Guess
1.Coca-Cola teki vuonna 2025 tekoälyllä version ikonisesta Holidays Are Coming -joulumainonnastaan.Teemana oli edelleen Coca-Cola-rekat ja joulutunnelma, mutta video oli tuotettu pitkälti tekoälyllä.
Kuluttajien reaktio oli hyvin negatiivinen. Mainosta kuvailtiin muun muassa epäaidoksi ja sieluttoman tuntuiseksi, ja kritiikki kohdistui erityisesti siihen, että Coca-Colan kaltainen valtava brändi käytti tekoälyä tunnetta ja nostalgiaa viestivässä joulumainoksessa.
Miksi Coca-Cola epäonnistui? Coca-Cola käytti tekoälyä siellä, missä brändiltä odotettiin tunnetta. Video ei myöskään antanut kuluttajille mitään lisäarvoa, vaan tekoäly teki periaatteessa sen, minkä ihminen oli tehnyt jo aiemmin hyvin. Tuotantotapa ja lopputulos olivat siis kuluttajien mielestä ristiriidassa Coca-Colan viestimän aitouden kanssa.
2. Nutella Unica -kampanjassa vuonna 2017 algoritmi yhdisteli ennalta määriteltyjä kuvioita ja värejä ja loi niiden pohjalta 7 miljoonaa erilaista Nutella-etikettiä. Jokainen purkki oli siis visuaalisesti uniikki.
Algoritmia käytettiin skaalaamaan ihmisten määrittelemä luova konsepti kokoon, jota suunnittelutiimi ei olisi voinut käsin toteuttaa.Kampanjan ideana oli, että jos jokainen ihminen on yksilöllinen, myös hänen Nutella-purkkinsa voi olla. Kampanjan tulos oli kaupallisesti vaikuttava. Kaikki 7 miljoonaa purkkia myytiin loppuun noin kuukaudessa. (Lähde: The Drum)
Miksi Nutella onnistui? Ihminen loi idean ja tekoälyä ei käytetty ensisijaisesti korvaamaan suunnittelijaa ja säästämään rahaa, vaan tekemään sellainen markkinointikonsepti, jonka toteuttaminen käsityönä olisi ollut käytännössä mahdotonta.
3. Miltä Heinz-ketsuppi näyttää tekoälyn mielestä? Heinz teki vuonna 2022 yksinkertaisen mutta oivaltavan kokeen. Kuvageneraattorilta kysyttiin eri tavoin, miltä ketsuppi näyttää. Generoidut kuvat muistuttivat usein Heinzin ikonista pulloa ja brändiä. Eli jopa tekoäly ajattelee Heinziä, kun siltä pyydetään kuvaa ketsupista.
Tästä rakennettiin A.I. Ketchup -kampanja, johon myös yleisö pääsi osallistumaan ehdottamalla tekoälylle annettavia prompteja. Kampanjassa somen engagement rate oli 38 % Heinzin aiempia kampanjoita parempi. (Lähde: The Drum)
Miksi Heinz onnistui? Heinz ei käyttänyt tekoälyä tehdäkseen vanhaa asiaa halvemmalla. Se käytti tekoälyä todistaakseen jotain brändistään tavalla, jota ilman tekoälyä ei olisi voinut tehdä. Kuluttajien osallistaminen toi myös lisäarvoa kampanjalle, kun se mahdollisti pelkän mainosten katselun sijasta omien promptien ideoimisen.
4. Guess toi Vogueen vuonna 2025 tekoälyllä tuotetun mallin oikean ihmisen sijasta. Mainoksessa ilmoitettiin kyllä pienellä tekstillä tekoälyn käytöstä, mutta se sai silti erittäin negatiivisen vastaanoton.
Keskustelu ei koskenut vain sitä, että näyttikö kuva aidolta. Se laajeni kysymyksiin siitä, miksi muotibrändin pitäisi käyttää kuvitteellista ihmistä oikean mallin sijasta, mitä se tekee kauneusihanteille ja mitä tapahtuu malleille, valokuvaajille, stylisteille ja muille luovan alan ammattilaisille, jos ilmiö leviää.
Miksi Guess epäonnistui? Kuluttajan näkökulmasta tekoäly ei tehnyt mainoksesta hauskempaa tai hyödyllisempää, vaan se korvasi sisällön, jonka oikea ihminen olisi voinut tehdä. Kauneusihanteet ovat muutenkin olleet puheenaiheena muotimaailmassa ja Guess toi palettiin mukaan kirjaimellisesti saavuttamattoman kauneusihanteen. Guessin mainos on hyvä esimerkki siitä, miten teknisesti onnistunut tekoälytoteutus voi olla brändillisesti epäonnistunut.
Tekoäly vs. ihminen – mitä sisältö oikeasti maksaa?
Lyhyesti sanottuna tekoäly saattaa olla halvempaa rahallisesti. Se voi kuitenkin tulla kalliimmaksi muilta osin, kuten brändillisesti tai liiketoiminnallisesti.
Mistä tekoäly säästää? Säästö tulee suurimmalta osin ideoinnista, luonnoksista, versioinneista, tuotantokuluista, tiedonhausta, datan analysoinnista ja tekstinkäsittelystä. Tietomassojen käsittely ja copywriting ovat monelle yritykselle käytännöllisempiä säästökohteita kuin kokonaan tekoälyllä generoidut videot tai kuvat. Niissä tekoäly voi vähentää paljon manuaalista työtä ilman, että asiakkaalle näkyvä lopputulos välttämättä muuttuu tekoälyasetuksen mukaan merkittäväksi tekoälysisällöksi.
Yleensä mitä enemmän sisältö vaatii uniikkia luovaa ajattelua, brändituntemusta ja laadunvalvontaa, sitä pienemmäksi kustannusero jää.
Lyhyt somevideo voi olla sisällöltään ihmispainotteinen tai grafiikkapainotteinen, jolloin niiden tuotantotavat vaihtelevat. Somevideoon liittyy myös eri työvaiheita, joiden mahdollinen säästö tekoälyllä tehtynä vaihtelee huomattavasti. Työvaiheita voivat olla esim. käsikirjoitus, kuvaus, ohjaus, mallipalkkiot, lokaatiokulut ja editointi.
Toisena esimerkkinä tuotekuvat, jotka eivät tekoälyllä tehtynä ole aina täydellisiä, varsinkin jos tuotteet sisältävät paljon tekstiä. Tällöin editointia täytyy tehdä vielä manuaalisesti tekoälyn generoiman kuvan tueksi, jolloin säästö jää sitä pienemmäksi, mitä enemmän korjauksia kuviin täytyy tehdä.
Alla on oma karkea arvio prosentuaalisista kustannussäästöistä muutamien eri markkinoinnin toimenpiteiden suhteen, jos tuotanto tehdään tekoälypainotteisesti. Arviot perustuvat omaan kokemukseeni ja todellinen säästö totta kai vaihtelee riippuen tuotantotavasta, volyymista, laadusta ja siitä, kuinka paljon ihmistyötä jää mukaan toimenpiteiden työvaiheisiin.
| Markkinointitoimenpide | Arvioitu säästö tekoälypainotteisella tuotannolla |
|---|---|
| Suurten tietomassojen käsittely | 70–90 % |
| Voiceover | 70–90 % |
| Blogiteksti | 60–80 % |
| Somepostausten teksti | 60–80 % |
| Tuotekuvakuset suuressa volyymissa | 30–70 % |
| Yksittäinen mainoskuva | 10–60 % |
| Lyhyt somevideo | 30–60 % |
| Suuremman kokoluokan mainosvideo | 20–50 % |
| Brändin visuaalinen ilme | 20–40 % |
| Konseptointi | 20–40 % |
Esimerkkinä BSTR:n oma kuva minusta itsestäni, sekä tekoälyllä promptattu versio tyyliltään samanlaisesta kuvasta.
Mietitään esimerkkinä yllä olevien kuvien kustannuseroja. Lasketaan ihmistuotantoon mukaan kuvaussuunnittelu, rekvisiitta, työaika ja editointi, ja tekoälytuotantoon kuvaussuunnittelu, lisenssimaksu, promptaus, työaika ja alkuperäisen tekoälylle syöttämäni henkilökuvan kustannukset. Jos olisimme toteuttaneet kuvan tekoälyllä, säästö olisi ollut alle 10 %. Jos 10 kuvaa promptattaisiin samalla henkilökuvalla, säästö voisi nousta noin 50 % tienoille. Jos tekoälykuva promptataan täysin ilman oikean henkilön kuvaa, silloin säästö olisi huomattavasti suurempi, jopa 80 %.
Mutta olisiko mikään säästö sen rahan arvoista? Tässä tapauksessa ei olisi. Me haluamme brändikuviimme oikeita ihmisiä, joten esimerkiksi tekoälymalli ei olisi ollut vaihtoehto. Myös tekoälyllä promptattu kuva aidosta ihmisestä, eli minusta, näyttää selvästi tekoälykuvalta ja epäaidolta. Se ei siis sovi BSTR:n brändiin.
Onko tekoälysisältö siis yrityksellesi riski vai mahdollisuus?
Vastaus riippuu siitä, miten tekoälyä käytetään ja mitä asiakkaasi brändiltäsi odottavat. Sama toteutus voi olla yhdelle yritykselle fiksu tapa tehostaa markkinointia ja toiselle merkittävä brändiriski. Erityisesti aitouteen, käsityöhön tai asiantuntijuuteen nojaavien brändien kannattaa pohtia tarkkaan, missä tekoälyä käytetään ja miten sen käyttö näkyy asiakkaalle.
AI Act tuo mukaan läpinäkyvyyden. Silloin kun tekoälyn käytöstä on kerrottava, myös merkinnän vaikutus sisältöön ja brändimielikuvaan kannattaa huomioida. Pelkkä tekoälymerkintä voi jo vaikuttaa siihen, miten sisältö koetaan. Vaikka toteutus olisi laadukas, tieto tekoälyn käytöstä voi herättää osassa yleisöä epäluottamusta tai vähentää kokemusta sisällön aitoudesta.
Parhaimmillaan tekoäly säästää aikaa ja rahaa sekä mahdollistaa enemmän ja kokonaan uudenlaisia konsepteja. Huonoimmillaan se tekee sisällöstä geneeristä, heikentää brändin erottuvuutta tai säästää tuotannossa rahaa tavalla, joka tulee myöhemmin kalliiksi muulla tavoin.
Tekoälyä kannattaa käyttää siellä, missä se tukee yrityksen strategiaa ja brändiä. Ei siellä, missä se alkaa korvata juuri niitä asioita, joiden vuoksi asiakkaat valitsevat yrityksesi.
Miten BSTR auttaa yritystäsi?
Me BSTR:llä käytämme tekoälyä yhtenä työkaluna muiden joukossa. Autamme löytämään tilanteet, joissa sen käyttäminen oikeasti tukee yrityksesi strategiaa. Autamme sinua myös tunnistamaan hetket, joissa ihminen, aidot kuvat tai perinteinen tuotanto on brändillesi parempi ratkaisu.
Sovimme tekoälyn käytöstä aina kanssasi ja kerromme avoimesti, milloin ja miten olemme hyödyntäneet sitä kuva-, video-, ääni- ja tekstisisällöissä. Käymme toteutukset kanssasi läpi, ja lopulliset sisällöt julkaistaan aina hyväksyntäsi mukaisesti.
Varaa maksuton sparraus
Varaa maksuton 45 min keskustelu,
Käymme läpi missä markkinaosuutta menetetään, mikä estää kasvua ja mihin markkinointipanostus kannattaa kohdistaa.
Saat kolme konkreettista kehityskohtaa.
Tilaa uutiskirje
Inspiroidu ja tilaa markkinointivinkit.
[UUTISKIRJE]
Jaamme parhaat vinkkimme, oivalluksemme ja onnistumisemme noin kerran kuukaudessa.