Yhdeksän uutta brändiä vuodessa – strateginen brändiuudistus vauhdittaa omia tuotemerkkejä

IKH:n ostopäällikkö Jani Pirttijärvellä, markkinointipäällikkö Pauliina Hautamäellä ja ostopäällikkö Paul Andtfolkilla oli tiimeineen edessään iso urakka alkutalvesta 2024. Kun yrityksen omien tuotemerkkien määrä vähennettiin seitsemästätoista yhdeksään, myös tuotemerkkien brändi-ilmeet ja -viestit täytyi uudistaa vastaamaan uusia tuotejakoja.

Toimenpiteet

Brändi-identiteetti

Graafinen suunnittelu

Markkinointistrategia

BSTR:läiset pystyivät tosi hyvin ymmärtämään projektin kokonaiskuvan ja sen, miten brändiuudistus kulkee käsi kädessä muiden uudistusten kanssa.

Jani Pirttijärvi
Ostopäällikkö, IKH

Tuoteportfolion selkeytys tehtiin, jotta tuotebrändit olisivat asiakkaille ymmärrettävämpiä ja helpommin hallittavissa myös sisäisesti. Tuotebrändien muotoilulla haluttiin tukea brändien kiinnostavuutta ja vakuuttavuutta asiakkaiden silmissä. Osa tuotebrändeistä koki pienen faceliftin ja osassa meni uusiksi ihan kaikki.

– Koko vuosihan siinä meni, kun työrupeamassa ollaan voiton puolella, toteaa Jani.

Tuotebrändien uudistus ei ollut yksittäinen toimenpide vaan osa pidempään jatkunutta strategista valikoimanhallinnan uudistamista. Uudistustyössä huomioitiin muun muassa brändien pitkän aikavälin myynnilliset tavoitteet ja toimintaympäristön muutokset, mikä teki projektista strategisesti merkittävän.

– BSTR:läiset pystyivät tosi hyvin ymmärtämään projektin kokonaiskuvan ja sen, miten brändiuudistus kulkee käsi kädessä muiden uudistusten kanssa.

Omat tuotemerkit samalle viivalle

Visio lopputuloksesta oli selkeä ja yhtenäinen brändiviestinnän paketti jokaiselle tuotebrändille siten, että tuotebrändien erityisyys tunnistettiin ja viestittiin uniikilla tavalla.

Tämä tavoitettiin: tuotebrändit ovat keskenään erilaisia, mutta niillä on täsmälleen sama setti käyttövalmiita materiaaleja arjen sujuvoittamiseksi ja brändin pitämiseksi johdonmukaisena.

– Sisäisesti brändiuudistus on otettu innokkaasti vastaan ja sen koetaan helpottavan omaa työtä. Asiakkaiden vastaanottoa uudistukselle emme vielä täysin tiedä, koska olemme vielä alkutaipaleella jalkautuksen kanssa, toteaa Jani.

Dataa saadaan sitten, kun uudet pakkaukset ja myymälämateriaalit asteittain korvaavat vanhat. Täyteen siirtymään menee aikaa jopa joitakin vuosia joidenkin tuotebrändien osalta.

– Brändiuudistukset ottavat aikaa ja vaativat aina kärsivällisyyttä, koska ne vaikuttavat kaikkeen visuaaliseen viestintään, Jani korostaa.

Työpajakammo sai kyytiä BSTR:n käsittelyssä

Jokaisen brändin uudistaminen käynnistyi työpajalla. Ulkopuolisen ohjaamaa työpajatyöskentelyä ei IKH:lla ollut aikaisemmin juurikaan koettu. Kammo kuitenkin hälveni työpajojen edetessä.

– Työpajahan on aikaisemmin ollut meille lähes yhtä paha kirosana kuin konsultti. BSTR:n porukan hyvä henki tarttui myös meihin ja työskentely oli inspiroivaa, Jani kertoo.

IKH:laisille oli alusta asti oli selvää, että omin voimin tällaista projektia ei lähdetä tekemään. Oli myös selvää, että IKH:n sisäisten sidosryhmien osallistuminen uudistukseen oli tärkeää.

Se mahdollisti sujuvan tiedonkulun, aidon sitoutumisen projektin onnistumiseen ja arkisten tärkeiden asioiden huomioimisen lopputuloksessa. Asiantuntemus oli arvokasta myös suunnittelijatiimin näkökulmasta.

Bisnestaju ratkaisi

IKH:laiset päätyivät tekemään brändiuudistukset BSTR:n kanssa, koska BSTR:n kykeni tuomaan brändikeskusteluun myös muuta osaamista kuin pelkät värit ja fontit. Luotto BSTR:ään on ollut IKH:n puolelta vahva koko prosessin ajan.

– Kokonaisuus on toiminut tosi hyvin ja keskinäinen ymmärrys löytyi tosi helposti. BSTR:llä ei tehdä vain taittoa, vaan mukana on vahvasti liiiketoiminnallinen näkemys. Heidän työssään näkyy se, että mietitään tarkasti kenelle tätä tehdään, millaisia visioita tulevaisuudesta on ja kuinka kaikki toimii reaalimaailmassa. Arvostamme myös hyviä keskusteluja eri aihepiireistä, Jani kuvailee.

Hyvään prosessiin voi luottaa

Brändiuudistus toteutettiin toistamalla sama prosessi yhdeksän kertaa. Tämä loi toteutukselle jämäkät raamit ja tuttuuden tunteen kokonaisuuden edetessä. Kaikki osapuolet tiesivät, mitä heiltä odotetaan missäkin vaiheessa. Aikataulu oli lopulta tiukka vain kalenterinäkymässä: kiireen tuntua ei syntynyt kertaakaan.

– Prosessi on ollut todella onnistunut ja aiomme hyödyntää sitä myös muissa projekteissa, Pauliina kertoo.

Muille samanlaista projektia suunnitteleville Jani suosittelee kunnon kalenterisulkeisia, hyvää sisäistä projektijohtoa ja huolellista kumppanin valintaa.

– Vuosi on pitkä aika sitoutua, jos yhteistyö ei pelaa. Olemme yhteistyöhön ja työn jälkeen erittäin tyytyväisiä. Odotukset ylittyivät.